Kuvat: Samuli Haapasalo

109/2020

Keväällä Hämeessä haarapääskyt rakensivat innolla pesäänsä ranta-aitan ylisille. Pesintä keskeytyi rakennusvaiheeseen.

Virossa tutun metsäsaarekkeen vanhan ruokokattoisen riihitalon maanvaraisessa riihen eteisessä, johon on pääskyillä ideaali pääsy ja pesäpaikat, oli toinen perättäinen vuosi, kun pääskyset eivät pesineet. Nekin näyttivät aloittavan, mutta rakennustyö vanhojen pesien korjaamisessa jäi kesken. En tiedä, mutta veikkaan, että montaa kertaa ei ole näin käynyt rakennuksen hyvän matkaa toista sataa vuotta vanhassa historiassa.

Naapurissa on pesinyt toista kymmentä pääskyparia, haarapääskyjä, mutta myös räystäspääskyjä. Naapurin Vello arveli, että pääskyt jättivät pesinnän, kun oli kylmiä kelejä ja hyönteiset puuttuivat.

Molemmat syyt sopivat myös Suomeen, vallitsevat säät ja vakava kysymys hyönteisten vähentymisestä. Ilmastonmuutos ja olosuhteet talvehtimisalueilla ja muuttomatkoilla vaikuttavat myös pääskykantoihin. Samoin esim. sopivien pesimäpaikkojen puute liian steriileissä rakennuksissa. Monia syitä. Alenemisen trendi on ollut pitkä.

Jään kaipaamaan kuvan näkyä tutuissa pesimäpaikoissa ja odotan ensi kesää toivoen parempaa.

haarapääskypääskytvuosi luonnossa

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!