Kuvat: Samuli Haapasalo

103/2020

Jos vertaa kalasääskeä ja merikotkaa, kalasääski on lähes yksinomaan kalan syöjä. Merikotka käy paitsi kalassa, se pyydystää merkittävässä määrin myös lintuja, aika isojakin – kuten merimetsoja.

Kalasääski on geneettisesti Suomessa elävistä linnuista kaikkein ”omanlaisensa”. Kun linnun geeniperimää verrataan muihin lajeihin, se on ollut oma ”haaransa” hyvin pitkään. Kalasääsken esiintymisalue on hyvin laaja ja ulottuu eri mantereille. Vaikka linnun määrä ei ole maailmanlaajuisestikaan runsas, se on onneksi elinvoimainen. Suomen kanta on noin 1200 – 1300 pesivää paria.

Suomessa kalasääski pesii läpi maan etelästä Utsjoelle asti, luonnollisestikin edellyttäen että sille on tarjolla rauhallinen pesimäympäristö ja pesäpuu, joskus järviulapan kivi, joskus tekninen mastokin, mutta aina myös sopivat kalavedet täytyy löytää kohtuuetäisyydeltä, vaikka kalasääski lentää aika pitkänkin matkan kalaan.

Esiintyminen on vahvaa mm. Hämeessä. Kalasääskeä on autettu myös pesäalustoilla, jotka on kiikutettu korkealle mäntyjen latvoihin. Ja siellä keikkuvat rengastajat yli kymmenessä metrissä. Kalasääski onkin Kanta-Hämeen maakuntalintu.

Kun valtamerten suuri suula tai hentorakenteiset, sitkeät lentäjät lapin- ja kalatiira syöksyvät päistikkaa vesiin nokka ja pää edellä, kalasääskikin syöksyy ensin samassa asennossa, mutta keinauttaa aivan viime tingassa asentonsa niin, että se iskee jalat edellä kynsillään lähellä pintaa havaitsemaansa kalaan. Kalasääsken silmien näkökykykin on erikoistunut kalastukseen.

Parissa sekunnissa veteen iskeytymisestä kalasääski nostaa siivillään itsensä ylös. Se vie saaliinsa suoraan pesälle, jossa naaras repii sen poikasille ja tarjoaa suikaleet nokasta nokkaan, ja nielaisee itsekin osansa.

Nämä kuvat olen ottanut viime viikolla Kuusamon Lämsänkylässä järvien väliseen jokeen  tehdyn kalankasvatuslaitoksen piilokojusta.

Hieno lintu. Niinpä esim. Skotlannissa on tehty paljon töitä kalasääsken hyväksi ja ollaan ylpeitä siitä, että kalasääski pesii Skotlannissa jo tarkan 99 parin voimin.

Suomessa Pentti Linkola on julkaissut kaksi hienoa artikkelia kalasääskestä, toinen niistä löytyy hänen kirjastaan ”Toisinajattelijan päiväkirja”, WSOY 1979, s 68-76. Kannattaa etsiä ja lukea sekä tutustua lisää tähän lintuun.

kalasääskivuosi luonnossa

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!