Lintuharrastaja Jyrki Pynnönen on tehnyt lintujen linjalaskentoja viime vuosikymmenten aikana jopa noin 1000 km eri puolilla maata. Lintulaskennoista saadaan arvokasta tietoa lintujen lukumäärästä ja levinneisyyden muutoksista. Suomessa on pisimmät sarjat tätä tärkeää tietoa kuin missään maailmassa.
Karkauspäivänä tavattiin yllättävän aikainen ristisorsa (blogin kuvat on otettu muussa tilanteessa). Kuvat: Samuli Haapasalo
Kysyin Jyrkiltä, mikä on karkauspäivien havaintojen merkitys lintutieteessä ja lintuharrastuksessa? vai onko se ennemminkin huvia ja pientä kilpailua.
”Kyllähän sen pitäisi olla lähinnä vain pientä leikkimielistä kilpailua ja retkeilyn innostajaa. Itse en tiedä yhtään, paljonko jotkut muut ovat nähneet karkauslajeja. Tärkeintähän on että vähänkään merkitykselliset lintuhavainnot ilmoittaa Birdlifen tiira.fi -järjestelmään, josta niistä on eniten hyötyä itse linnuille, lintutieteelle ja sitä kautta myös luonnonsuojelulle. Olen laittanut sinne omia hyviä lintuhavaintoja noin 30000 kpl, vuodesta 1978 alkaen.”
Olit itsekin liikkeellä linturetkellä aamusta iltaan 29.2.2024. Karkauspäivän lajeja on laskettu 29.2. jo silloin kuin karkauspäiväksi nimetty päivä oli vielä 24.2. Tuliko uusia karkauspäivän lajeja, kerro joitakin mukavia yllätyksiä ja missä päin liikuit?
”Näin peräti 13 uutta karkauslajia. Aamulla seurattiin veljen kanssa Suomen eteläkärjessä Hangon lintuasemalla aamumuutto ja laskettiin paikalliset. Meri oli täysin sula mutta aika kylmä keli, noin -1 C. Pikkulintujen muutto oli täysin seis, mutta kaikenlaista lähinnä paikallisia näkyi silti. Erittäin aikainen ristisorsa muutti itään. Näimme myös 3 erittäin aikaista lehtokurppaa.
Turkinkyyhkykin osui kiikariin karkauspäivänä!
Tulimme illaksi Helsinkiin ja siinä matkalla pysähdyimme kymmenillä paikoilla. Pimeällä retken lopetus Tokoinrantaan, jossa talvehtii noin 2000 sinisorsaa; joukossa tänä talvena mm muutama harmaasorsa ja silkkiuikku. Tässä paikassa linnut näkyvät hyvin yölläkin kaupungin valoissa.”
Harmaasorsan valkoinen siipipeili on varma tuntomerkki.
Saadaanko karkauspäivän lajeista myös tutkimuksellista hyötyä esim. talvehtijoista, talven erityispiirteistä tai kevätmuutolle jo ehtineistä linnuista?
”Ei karkauspäivän lajeista varsinaista tutkimuksellista hyötyä oikeastaan ole.”
Syntyykö häiriöitä linnuille, osataanko varoa, ettei mennä esimerkiksi liian lähelle sulapaikoissa talvehtivia tai sulille ja pälville jo saapuneita lintuja?
”Ei häiriötä varmaankaan paljon ole. Bongariliittohan lintutiedotuksessaan määrittelee esim tiettyjen arkojen lintujen tarkkailuohjeet jäsenilleen, joita lähes kaikki enempi varsinaista bongausta harrastavat ovat. Liitto antaa jäseniään koskevat ehdottomat ohjeistukset kussakin suojelua vaativassa tapauksessa ja tarvittaessa kieltää tai ei julkista ”mahdollisesti häiriintyvien lintujen tietoja ollenkaan”. Samoin tietyt lajit talviaikaan ja tietyt pesimätiedot salautuvat tiira.fi -lintuhavaintopalvelussa. Havainnot voi tarvittaessa itse laittaa ”salattu” -merkinnällä, jolloin vain yhdistyskäyttäjät näkevät ne ja nämä havainnot menevät vain raportti- ja suojelukäyttöön.”