Pyrstötiaisen kaunis ja persoonallinen olemus kuuluu koivu- ja sekametsiin. Kuvat: Samuli Haapasalo

56/365

Ruokintapaikalla käydessäni olen koko talven odottanut pyrstötiaisia taas käymään. Ne kun ovat olleet jokavuotisia ja säännöllisiä, lähes päivittäisiä vierailijoita lumien aikaan, todella kauniita lintuja ja äärimmäisen vikkeliä.

Mutta ei vieläkään! Alkutalvesta ruokintapaikan metsässä oli pari kertaa pieni parvi liikkeellä, mutta ruokinnalle se ei osunut. Ihan mukavasti oli pyrstishavaintoja Birdlifen pihabongauksessakin. Ja kaiken kaikkiaan parinkymmenen vuoden takaisesta aallonpohjasta pyrstötiaisten kanta on selvästi vahvistunut.

Tyypillisesti ruokinnalle oppineet pyrstötiaiset käyvät talitangoilla, Usein keikkuu neljä viisikin pyrstöä hauskasti eri suuntiin samalta talilta. Hangelta ne poimivat lisäksi siementen ja talin muruja.

Äärimmäisen nopearytmiset sisisisi äänet ja erottuvat kuivat ”narahdukset” kertovat jo kauempaa pyrstötiaisparven lähenevän. Heti se onkin jo kohdalla. Ja yhtäkkiä se kiirehtää taas eteenpäin. Vilkkaan ääntelyn perusteella pyrstötiaisen useimmiten huomaakin. Parvi lentää hätäisesti nykyttäen, pyrstön pituus sen kuin korostuu lennossa.

Mutta nyt jään yhdessä lukijoiden kanssa edelleen odottamaan näitä söpöjä, vilkkaita lumipalloja. Nämä kuvat on aikaisemmilta talvilta odotuksen helpottamiseksi.

pyrstötiainentalviruokintavuosi luonnossa