Närhi pörhistelee. Kuvat: Samuli Haapasalo

2/2020

Kävin lyhyellä lenkillä Viikissä Uudenvuodenpäivänä, ei ihmeempiä havaintoja. Tultuani kotikulmille muutama mustarastas piti ääntä naapurustossa. Kun samalla aukesi vähän valoakin, päätin katsella kameran läpi rastaita nauttimassa hyvää luomua mustamarja-aronioista.

Pian hoksasin myös kolme punatulkkua sireeneissä siemeniä syömässä. Kun olin hiljaa paikallani, ne keikkuivat lopuksi melko mukavasti kameran ulottuvilla. Myöhemmin tuli pari tulkkua lisääkin.

Joku tiilenpunainen ja isompi liikahti ylempänä koivussa. Närhi ei käy siis vain syksyllä vaan näkyy käyvän edelleenkin puutarhoissa. Jäin miettimään mitä se haki koivunoksien jäkälien seasta, omia kätkemiään vai ehkäpä todennäköisemmin tiaisten kätkemiä jyviä vai vettäkö ryyppäsi jäkälistä?

Muita varislintuja on omakotialueilla yleensä joku varis ja harakka, niin nytkin, lisäksi pari naakkaa huusi yli lentäessään.

Tali- ja sinitiaiset keikkuivat koivuissa melkein joka pihassa.

Käpytikka viettää tässä yleensä talven, niin nytkin, osui kameraankin närhen, punatulkun ja mustarastaan ohella.

Yksi harmaalokki painui kohti lounasta horisontissa. Ja koivujen latvoissa pysähtyi pari räkättirastasta. Ne viivyttelevät edelleen. Pihlajanmarjoja on kosolti jäljellä, niinpä paikoin on isojakin räksäparvia, vaikka tilhet ovat vähissä.

Varpunen tirskutti pienen matkan päässä olevan pihan orapihlaja-aidassa. Se on kotivarpusen varma suoja varpushaukkaa vastaan. Tiiviiden oksien ja  orapihlajan piikkien sekaan ei varpushaukka pääse syöksymään itseään loukkaamatta.

Niinpä ihan samoilta jalanjäljiltä kuvasin kolme ja havaitsin yhteensä 12 lintulajia alle puolessa tunnissa. Yksilömäärä oli noin kolminkertainen lajilukuun. Muutama vakiolaji jäi havaitsemattakin: kuusitiainen ja viherpeippo;  myös vihervarpusia ja urpiaisiakin on ollut pitkin syksyä.

Taas palasin siihen toiveeseen, että viherkäytävät säilyvät Vantaanjoen varresta läpi kapeidenkin puistovyöhykkeiden ja vanhojen omakotialueiden, joissa on paljon eri ikäistä puustoa ja pensaita. Se kaikki on myös osa hyvää kaupunkikuvaa, viihtyisyyttä, ekologiaa ja hiilivarastoakin. Eikä viime mainittua vain suunnitelmana vaan konkreettisesti ja yhteensä merkityksellisesti, kun kaikki hiiltä sitovat Suomen vastaavat kaupunkimiljööt ynnätään!

Pihassa käyviä talvilintujavuosi luonnossa

Suomen Luonto tekee hyvää!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!