Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Viime viikolla näin enemmän ritariperhosia kuin aiemmin kesällä yhteensä. Ritarit viihtyvät – ehkä yllättäen soilla, rannoilla ja tietysti niityillä. Isolle toukalle maistuu mm. karhunputki. Toukan myrkyllisyys suojaa sitä linnuilta.
Ritarin siivet ovat niin isot, että siipien pinta-alan laskien se olisi suurin Suomessa elävä perhonen. Siipien keltainen yleisväri korostaa näyttävyyttä, samoin siiven takaosan punaiset ja siniset täplät ja ulokkeet, kannukset. Linnut iskevät näihin täpliin, siksi siipien takaosa on usein rikkonainen, vaikka perhonen onkin selviytynyt vaarasta.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Uuttukyhky pesii läpi kesän, se ehtii kasvattaa useita pesueita, jopa neljä. Joskus, jos vahvemmat kolopesijät vievät pesäpaikat, uuttukyyhkyn sanotaan jopa odottavan pesimistään loppukesään.
Aika suoraviivaista ja tehokasta hämähäkin kärpäspyyntiä. Samalla on hyvä muistaa: Meidän hämähäkkimme eivät ole "myrkkyhämähäkkejä". Hämähäkeillä on lisäksi tärkeä osansa ekosysteemin kokonaisuudessa eikä niitä tule liitskata peloissaan kärpäslätkällä. Punkit sen sijaan tulee tarkistaa iholta keväästä syksyyn joka päivä, kun liikkuu luonnossa.
