Muut Suomen ympärivuotiset tikkalajit ovat kaikki oppineet talviruokinnalle, muutamat lajit toki harvemmin, mutta tuntui, että pohjantikka pysyy visusti kokonaan erossa talin ja nahkaläskin tarjonnasta.
Pohjantikka talilla, kuvat Samuli Haapasalo
Pohjantikkanaaras uskaltautui kuitenkin yllättäen vierailemaan talipötköllä uusmaalaisella lintujen metsäruokintapaikalla kahtena viime kevättalvena 2022 ja 2023. Eli pohjantikka oppi käyttämään hyväkseen talviruokintaa. Se oli yhteensä noin 30 vuotta pitkän ruokintapaikka-kokemuksellani ensimmäinen kerta ja melkoinen yllätys.
Olin jo miettinyt, olisiko ylipäätään mahdollista, että pohjantikkakin joskus ilmestyisi ruokintapaikalle. Kun sen sitten ensi kertaa kuitenkin ilmestyi ruokinnalla ja selvitin asiaa, ilmeni, että kyllä se on joskus harvoin aiemminkin löytänyt metsäruokintapaikalle.
Monena talvena pohjantikka on asustanut lähellä, mutta ei ole käynyt ruokinnalla. Tässäkin metsässä olisi ollut talviruokintapaikka tarjolla jo puolitoista vuosikymmentä. Pohjantikkaa ei nytkään nähty kovin montaa kertaa talin kimpussa. Mutta kuitenkin muutaman kerran se kävi.
Kuvat kertovat, että tämä kolmivarpainen – vanhalta nimeltäänkin kolmivarvastikka – kaunis, yleissävyltään oikeastaan aika tumma tikka, ruokaili tali-siemenpötköllä ja ainakin kerran nahkaläskillä. Tänä talvena en ole sitä nähnyt.
Käpytikka on talviruokinnan suoraviivaisin tikkavieras. Myös valkoselkätikka käy mielellään rasvaa syömässä. Se saapuu kiertelemättä talille. Ääntely yleensä paljastaa valkoselkätikan lähestymisen. Yhtenä talvena valkoselkätikka nautti myös kuorituista auringonkukan siemenistä, joita se otti automaatista annoksen kerralla nokkaansa ja heilautti kitaansa. Tänä talvena valkoselkätikkaakaan ei ole näkynyt ruokintapaikalla.
Harmaapäätikka usein aikailee ruokintapaikkaa lähestyessään, erikoiset äänet vain kuuluvat. Lopulta se saapuu talille vasta hämärissä. Pikkutikka on yleensä ollut vielä paljon ujompi käymään, yhden talven se oli kuitenkin aktiivinen. Ja jos onnistuu saamaan palokärjen ruokinnalle, saa tuntea itsensä onnekkaaksi.
Montaa ruokintapaikkaa ympäröivissä metsissä tuo hiljainen ja huomaamaton pohjantikka on asustanut talvikaudet, vaikkei ole talille tullut. Siispä se ei siis ilmeisestikään usein ilmesty ruokintapaikoille tulevaisuudessakaan.
Hiljaisten kuusikoitten ja sekametsien pohjantikka on tyypillisimmin Itä-Suomen, Kainuun ja Lapin lintu. Kun pohjantikan tapaa eteläsuomalaisesta metsästä, tietää, että metsää on hoidettu keskimääräistä monimuotoisemmin.
