Biologi Pertti Koskimies on tutkinut Suomen linnustoa, tikoista etenkin valkoselkätikkaa.

Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita.

Aito monimuotoisuus on ainoa kestävä metsän pitkän aikavälin arvon takaaja.

Suomessa pesii seitsemän tikkalajia. Ne voi tunnistaa ulkonäön lisäksi äänistä ja niiden jättämistä jäljistä.

Tikat saavat jatkaa tiaisten aloittamaa luontovuotta 2021. Myös ne ovat aina täällä, talvellakin. Useimmat tikkalajit lähtevät kyllä ajoittain syksyllä vaelluksille. Yksi muuttaa.

Sydäntalvella tikat ovat harvoja äänteleviä lintuja. Nyt on hyvä keskittyä niiden kutsuäänten opetteluun.

Blogissa tehdään lenkki tunnelmalliseen syysmetsään ja nähdään yllättävän monen värisiä lintuja.

Kävyn siemenillä herkutelleen eläimen voi tunnistaa syöntijäljistä.

Tähän aikaan vuodesta Suomen ilmasto on kylmimmillään, vaikka valo lisääntyy jo päivä päivältä.

Hiihtäjä voi pysähtyessään kuuntelemaan hiljaista metsää kuulla koputusta. Useimmiten äänet ovat käpytikan.

Tikka oli tulossa lintulaudalle, mutta lensi ensin pyykkinarulle. Se retkahti roikkumaan selkä ja pää alaspäin ja jäi siihen. Kun menin ja kohotin lintua, jalat irtosivat narusta ja lintu lensi tiehensä. Lukittuivatko tikan jalat jotenkin naruun?