Talvella voi osua puun juurelle, kun latvasta tippuu maahan käpyjä. Jo tipahtaneita, syötyjä käpyjä löytää joka tapauksessa, koska ne ovat monelle eläimelle talvikauden turva.

Kukin laji syö niitä omalla tavallaan.

Orava talttaa siemeniä irti etuhampaillaan ja jättää jäljelle kävyn siemenettömän rangan. Pientä sekaannusta aiheuttavat myyrät, jotka syövät maahan pudonneita käpyjä samaan tapaan.

Käpytikan takomat kävyt ovat tunnusomaisen pörheitä. Tikka perustaa näet puuhun pajan ja takoo siemeniä irti terävällä nokallaan. ”Paja” voi olla joko valmis kolo puussa, tai tikan itsensä varta vasten puuhun hakkaama kolo, johon käpy sopii käsiteltäväksi.

Käpytikan jäljiltä yhden puun juurelle voi kertyä talven aikana sadoittain pörröisiä kävynrankoja.

Käpylintujen tekniikka on toinen. Ne kiertävät kävyn irti nokallaan ja pitelevät sitä jalkojensa välissä. Sitten ne vääntävät suomun auki ristinokallaan ja sipaisevat siemenen kielelleen.

Käpylinnun maahan pudottama käpy onkin päällepäin ehjän oloinen, suomut ovat vain keskeltä halki.

Vinkki! Voit selvittää kotiseutusi käpytilannetta Luonnonvarakeskuksen siemensatoennusteista.

jäljetkäpykäpylintukäpytikkaorava

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.