121/2020

Pähkinänakkeli on vilkas ja touhukas. Se juoksee puunrunkoa ylös alas. Ääniäkin sillä on monia. Ja lisää se omaksuu matkimalla taitavasti. Pähkinänakkeli on vaeltanut Siperian taigametsistä Suomen syksyyn.

Siperialaisen erottaa kokonaan vaaleavatsaisena eteläisemmästä nakkelin alalajista. Keskisen Euroopan nakkelilla on pikkuisen punaruskeaa höyhenistöä takana kyljillä. Siperialaisellakin punaruskeaa on, mutta vain pyrstön alla alaperässä. Tuntomerkit voivat sekoittua kun on kysymys alalajeista.

Siperian nakkeli voi pysähtyä nauttimaan pihapiirin lintulaudan tai ruokintapaikan antimista. Eräs ornitologiystäväni oli laskenut pähkinänakkelin keräävän nokkaansa 15 kuorittua auringonkukan siementä kerralla.

Kuvissa ”veljekset”. Siperialaisen kuva on viime viikolta Suomesta (yllä), eurooppalaisen syyskuulta Virosta (alla).

pähkinänakkelivuosi luonnossa

Opi luonnosta ja tue luonnonsuojelua!

Suomen Luonnon seurassa pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista koko vuoden ja digiarkistossa pääset sukeltamaan luonnonsuojelun historiaan.