Peukaloinen tyypillisessä asennossaan. Kuvat: Samuli Haapasalo

123/2020

Punarinnan toki näkee aika helposti, kun vain hiljaa tarkkailee. Kevään kuusivaltaisista metsistä ryöppyilevä laulu on vaihtunut tiks tiks ääniin. Olinpaikatkin ovat samat. Lisäksi punarinnan voi nähdä yllättävissäkin paikoissa, joihin se on päätynyt pysähtymään päiväksi öiseltä muutoltaan.

Peukaloisen laulu kuuluu keväästä pitkälle kesään. Nyt peukaloisia vielä ”rätisee” puronotkoissa ja kasvillisuuden kätköissä. Lehtienkin variseminen auttaa myös näkemään tämän pikkuruisen ja varsin vekkulin näköisen linnun. Mutta hallat antavat vauhtia viivyttelijöille.

 

peukaloinenpunarintasyksyvuosi luonnossa

Tilaa Suomen Luonto!

Puhtaan luonnon merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on entisestään korostunut koronavirusepidemian hankaloittamassa arjessa.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet Luonnonsuojeluliiton työtä suomalaisen luonnon hyväksi.
Tilaa nyt kotiin kannettuna tai diginä!