Kehrääjä pihamaalla kuutamossa. Kuvat: Samuli Haapasalo

251/365

Mökille pikkuteillä hämärissä ja yöaikaan ajaessa voi yhtäkkiä havahtua muutaman kymmenen metrin päässä aivan tien pinnassa ajovaloissa näkyviin silmiin. Silloin pitää hiljentää nopeasti ja hallitusti. Edessä on useinkin kehrääjä, lämpimälle tienpinnalle illan hämyssä hyönteispyynnissä istahtanut lintu.

Kehrääjä on loistava hämärässä lentäjä. Se käännähtää lennossa 180 astetta ikään kuin paikalleen pysähtyen hyönteisten perään. Mutta se ei reagoi auton valoihin yhtä nopeasti. Olisi suuri sääli ajaa tämän kiehtovan linnun yli.

Auton alle jääminen on kuitenkin harmillisen yleinen syy kehrääjän elämän päättymiseen. Loppukesän ja syyskuun pimeät illat ja aamut ovat sitä aikaa, jolloin on syytä pitää nopeus pikkuteillä erityisen kohtuullisena ja havainnointi tarkkana.

Lintuatlas arvioi kehrääjien kannaksi noin 4 000 paria. Levinneisyysaluetta on eteläinen ja keskinen Suomi. Muuttoaikana kehrääjät ovat hyönteispyynnissä sielläkin, missä ne eivät pesi. Kun olemme varovaisia, kuulemme kehrääjän ihanan rauhallisen narinan taas seuraavana suvena mäntykankailla ja mäntyvaltaisissa sekametsissä.

 

kehrääjävuosi luonnossa