5/2023

Kuvasin viime viikolla kahtena päivänä metsäkauriita Helsingissä, omakotitalojen pihapiirissä, kolmekin kaurista oli hetken kerralla näkyvissä.

Vantaanjokilaaksosta, Pitkäkosken alapuolelta nousee kohti Taivaskalliota viherkäytävä, osin voimalinjan reunojen suojavyökykkeenä. Se antaa metsäkauriille varsin hyvän reitin tutkia syötävää, piiloutua ja käväistä pihoillakin. Lintuja metsäsuikale palvelee parhaiten mutta myös kauriit ovat löytäneet sen.

Kesyjä metsäkauriit eivät ole, mutta kun tilaisuus tarjoutuu, ne hiljaksiin kävelevät katsomaan, mitä olisi tarjolla. Silloin ne eivät välttämättä ole erityisen rakastettuja puutarhurille. Mutta äkkiä ne taas pelästyvät ja ryntäävät metsäsuikaleiden suojaan.

Metsäkauriin hännän alla vilkkuu valkoista. Valkohäntäkauriilla valkoista on selvästi enemmän. Valkohäntäkauris on vieraslaji, joka on tuotu Pohjois-Amerikasta.

Metsäkauris on tullut tänne omine sorkkineen. Kantaa antaa on aikaisemmin myös vahvistettu siirtoistutuksin. Myös isokauris on kävellyt tänne. Isokauris suurine sarvineen on meillä kuitenkin vielä hyvin satunnainen kohdata.

Tämä metsäkauris kävi märehtimään makuulle metsän puolelle paria päivä myöhemmin, Kauriin makuupaikan tulee olle lumeton.

Kauriit ovat ilveksen saaliseläimiä. Ilveksen kaatolupia tulisi oleellisesti rajoittaa, varsinkin etelässä, lounaassa ja lännessä. Kun ilveksen kanta kasvaisi, ilves säätelisi hieman enemmän kauriskantojen, erityisesti valkohäntäkauriin määrää. Metsien taimituhot ja liikennevahingot vähenisivät. Näistkin syistä komea, hieman salaperäinen ilves ansaitsee vahvemman suojelun, ja niin on myös monesta muusta hyvästä syystä!