6/2020

Tämän blogin kuvat ovat eiliseltä aamulta 16.1.2020. Aurinko nousee juuri yli horisontin. Säteet osuvat alavassa maisemassa koristeellisten puiden silhuettien latvuksiin. Latvat loistavat kuin kullattuina aavistuksen usvaista maisemaa vasten.

Pakkasta ei ole ollut pariin viikkoon eikä ole ennustettu ainakaan seuraavaan kymmeneen päivään. Meri on täysin sula. Joet tulvivat. Pelloilla on vettä. Näkymä on Matsalun kansallispuistosta, yli Matsalunlahden, Viron Läänemaalla. Aivan samankaltainen on tilanne eteläisessä Suomessa.

Toinen kuva on otettu samoin eilen, varttia myöhemmin. Nuori koivikko, jossa on myös jaloja lehtipuita, aivan loistaa aamuauringon säteissä. Värit korostuvat, kun tällaista maisemakuvaa ei ole voinut ottaa aikoihin. Joka päivä on satanut vettä ja ollut loputtoman harmaata.

Värit tuntuvat molemmissa kuvissa ajankohtaan nähden erikoisilta. On kuin lokakuun lopun tai marraskuun aamu, ei keskitalven, vaikka kalenteri varmistaa, että lähestytään vuoden kaikkein kylmimpiä talviviikkoja!