Kuvat: Samuli Haapasalo

5/2020

Sateenkaari loisti kirkkaassa päivänvalossa viime tammikuun puolivälissä Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa – vaikka oli ihan napakka pakkaspäivä.

Miten sateenkaaren ilmestyminen talvipakkaseen oli mahdollista? Miten sateenkaari syntyi? Mistä se oli merkkinä. Sitä olisivat ihmetelleet ensimmäiset näihin metsiin asti saapuneet asukkaat tai täällä vaeltaneet vielä enemmän kuin luontokuvaaja.

Sateenkaaren värit syntyivät prismasta niin kuin kesälläkin. Kuitenkin sadepisaroiden kesäisessä auringonvalossa muodostamat prismat tekivät nyt hyvin pienet jäähiutaleet. Olivatko ne nousseet ensin usvana kurun pohjalla olevasta joesta tai viiman irroittamina lumisista puista?

Ehkä todennäköisimmin pienet jääpisarat olivat peräisin vähän kauempaa ja kulkivat keveinä tuulessa. Auringon valo osui niihin sopivasti ja prismat muodostuivat lähes näkymättömiin jäihin ja ilmiö syntyi.

Talvella olen yleensä tottunut vain erilaisiin halo-nimellä kutsuttuihin valoilmiöihin, mutta nyt kuvattavaksi syntyi ohikiitäväksi hetkeksi sateenkaari. Se osoitti aarteeksi kansallispuiston.

pakkanenSateenkaari talvellavuosi luonnossa

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!