335/365

Vaikka kyhmyjoutsen on vasta viimeisten vuosikymmenten aikana levinnyt koko rannikollemme ja vähän sisämaahankin, se kestää tuulessa ja tuiskussa, kylmässä ja viimassa, kunhan vesi ei jäädy sen talvehtimispaikoilla.

Meren jäätyminen on kuitenkin kova paikka. Mutta jos meri jäätyykin eikä lintu jää yöaikaan kiinni jäätyneeseen pintaan, niin kuin joskus sattuu, kyhmyjoutsen voi lentää sen matkaa, että se löytää taas sulan veden.

Toki sen pitää löytää matala sula vesi, jotta sinällään pitkä kaula ulottuu poimimaan pohjasta vesikasveja ravinnoksi. Uimallakin kyhmyjoutsen voi siirtyä hyvän matkaa jäätilanteen mukaan.

Myrskytuulet ja pyryt voivat rasittaa ja saartaakin kyhmyjoutsenia niin, että ne eivät jaksakaan enää muuttaa. Niinpä suuri osa kyhmyjoutsenista kuitenkin muuttaa jo syksyn kuluessa lähinnä Itämeren eteläosiin. Mutta merkittävä osa kuitenkin jää jo talvehtimaan Suomeen.

Olenpa joskus leikitellyt ajatuksella, olisiko kyhmyjoutsen seuraava lintulaji, joka kehityksen myötä menettää lentokykynsä tarpeettomana, lintuhan on aika iso ja raskas rohjo, se voi painaa jopa 15 kiloa. Kun sitten näkee kyhmyjoutsenten lentävän vakaasti, joskus varsin korkeallakin, tuo ajatus kuitenkin katoaa pian mielestä.