Kuvat: Samuli Haapasalo

47/2020

Mitä kaunis, valkopukuinen ja äärimmäisen pitkäpyrstöinen pyrstötiainen tekee nyt, huhtikuussa?

No sekin aloittaaa jo pesimisen, eli suhteellisen varhain.

Pesimistä on edeltänyt ryhmäsoidin, joka päättyy vasta, kun pyrstötiaisparven kaikki jäsenet ovat pariutuneet.

Vaikka pesät eivät olekaan ihan lähekkäin, pyrstötiainen poikkeaa useimmista muista linnuista siinä, että sillä ei ole varsinaisesti reviiriä.

Lehtipuuvaltaiset metsät, koivikot ja lepikot ovat pyrstötiaiselle mieluisia, mutta itse pesä voi sijaita myös kuusessa tai katajassa.

Munamäärä on iso, kuudesta jopa kolmeentoista. Pesä on umpinainen kori, jonka seinien läpi voi poikasvaiheessa sojottaa pyrstöjä hauskasti joka suuntaan. Kesän puolivälistä seuraavan pesimisen alkuun pyrstötiaiset liikkuvat levottomina 6 – 15 yksilön parvissa.

Hätäiset, hyvin nopeat sii sii sii äänisarjat ja lyhyet ratisevat äännähdykset paljastavat lähestyvän pyrstisparven.

Parvi voi pysähtyä syömään hetkeksi, mutta tulee kohta levottomaksi ja jatkaa melkein heti matkaansa. Pyrstötiaisen vilkkautta voisi kuvata niin, että lintu tuntuu ponnahtavan liikkeelle oksalta jo vähän ennen kuin se on sille laskeutunutkaan! Kuvatessa sommittelukin pitää tehdä melkein alitajuisesti.

Pyrstötiaisen kanta vaihtelee paljonkin. Kannan vaihtelevuutta lisäävät myös vaellukset.

pyrstötiainenvuosi luonnossa

Tilaa Suomen Luonto!

Puhtaan luonnon merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on entisestään korostunut koronavirusepidemian hankaloittamassa arjessa.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet Luonnonsuojeluliiton työtä suomalaisen luonnon hyväksi.
Tilaa nyt kotiin kannettuna tai diginä!