Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Omenapuiden keväthoito toi jäniksille parin päivän paratiisin
Nyt on vielä hetken omenapuiden keväthoidon aika. Puiden latvaosissa on melkoinen määrä vesivesoja, jotka tulisi poistaa. Työn voi tehdä itse, mutta hyviä ammattilaisia on tarjolla. Ei kannata pudota puusta. Entä milloin patoutunut lintujen kevätmuutto voimistuu? Tämä aamu näyttää lupaavalta.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Rusakko juhla-aterialla Kuvat: Samuli Haapasalo
12/2023
Kun ohuet vesivesat jättää muutamaksi päiväksi alenevalle hangelle, aukeaa jäniksille paratiisi. Vesivesat ovat yksivuotisia, pehmeäkuorista mehevää herkkua jäniksille. Niihin ei jänis koskaan voi muuten ylettää. Kun jänikset ovat syöneet ohuimmat vesat kokonaan ja ahmineet vähänkin paksummista kuoret mahaansa, oksat voi silputa tai kerätä sorttiasemalle vietäväksi.
Jäniksen juhla-ateria antaa myös luontokuvaajalle ja -tarkkailijalle hauskan tilaisuuden jänisten seuraamiseen.
Nämä blogin rusakot olen kuvannut eilen pihaltamme, varovasti ikkunaa raottaen. Kolme rusakkoa ahmi vesoja. Maaseudun rauhasta idempää ja pohjoisempaa tavoittaa myös talvipuvussaan valkoisen metsäjäniksen.
Vielä lintujen kevätmuutosta. Vasta pieniä määriä mm. kiuruja, uuttukyyhkyjä ja aika monien muidenkin lintulajien ”tiedustelijoita” on voinut nähdä etelässä ja lännessä aamuretkellä. Kun kalenteri kuitenkin ehtinyt jo aika pitkälle kohti kevättä, sopivan leudon yön jälkeinen lounainen tuuli voi laukaista kauniina aamuna jo jossain määrin ”patoutuneen” lintujen kevätmuuton. Alkukevään muuttajathan ovat säämuuttajia. Idässä ja pohjoisessa on toki vielä paksut hanget. Sielläkin mm. laulujoutsenet, isokoskelot ja telkät ilmestyvät vähitellen sulapaikkoihin. Mutta olisiko tänään etelässä muuttopäivä?
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Tuiskuinen, voimakas lumimyräkkä loi aivan erityisen tunnelman hiiripöllön metsään ja suolle. Hiiripöllö on aiemmin tunnettu myös nimellä hiiriäispöllö ja haukkapöllö. Se on erityisesti Lapin ja Itä-Suomen pöllö.
Nyt maaliskuulla raikaa keväthankien metsissä tikkojen soidinrummutus. Varsinkin sopivilla hankikannoilla voi hiihdellä rummutuksen jäljillä, ehkäpä kulkea jalankin. Myös muut tikkojen äänet tulevat tutuiksi.
Viime viikon arkipäivät olivat varsin mielenkiintoiset Viron Läänemaalla. Yöllä pikkupakkasta, päivät nollan vaiheilla, pelloilla aivan valtavasti töyhtöhyyppiä, suuria tundrahanhiparvia, joukossa metsähanhia ja valkoposkihanhia; ja rannoilla paikallisia merihanhia. Suosikkini pikkujoutsenet olivat myös mukavasti liikkeellä. Rastaat ja peipot tekivät tuloaan. Suuri muutto odotuksissa.