IPCC:n raportin yksi pääkirjoittajista, ilmastotutkija Tero Mustonen esittää, että tiukasti suojeltujen alueiden ympärille perustettavat laajat ennallistettavat vyöhykkeet, sekä vesistöjen kunnostaminen ja ennallistaminen valuma-alueiden laajuudella auttaisivat pääsemään IPCC:n raportin esittämiin tavoitteisiin.
Biologian opetus ja tutkimus ovat harhapoluilla. Lajikato ja monimuotoisuuden nopea katoaminen eivät ole vaikuttaneet opetuksen ja tutkimuksen painopisteisiin juuri lainkaan. Lue tai kuuntele Johannes Enrotin kolumni.
Suomen hyönteislajistolla menee huonosti. Joka kymmenes hyönteislajeistamme on uhanalainen, ja valtaosa lajeista on taantumassa. Osa lajeista pystyy kuitenkin sopeutumaan ihmisen aiheuttamiin ympäristömuutoksiin ja jopa hyötymään niistä.
Markkinoilla olevat torjunta-ainetyynyillä ladatut kaasukäyttöiset hyttysentorjuntalaitteet erittävät myrkkyä, joka tappaa aineen vaikutuksen piiriin joutuvat hyönteiset ja ovat erittäin haitallisia vesieliöille. Myös hyttyset ovat pölyttäjiä, joilla on suuri rooli ekosysteemissä. Laitetta ei saa käyttää luonnossa eikä veden äärellä. Kaikkien myrkkyä erittävien laitteiden käyttöä kannattaa välttää.
EU:n biodiversiteettistrategian 2030 yksi tavoite on suojella kaikki vanhat metsät EU:n alueella. Suomessa luulisi olevan helpointa aloittaa valtion mailla sijaitsevista vanhoista arvometsistä. Jokin jumittaa, mutta mikä?
Monimuotoisuus on suoraan sanoen aivan liian tärkeä asia jätettäväksi omaa tai puolueensa etua ajavien poliitikkojen päätösvaltaan, joka tietämättömyydestä johtuen tahtoo olla mielivaltaa. Lue tai kuuntele Johannes Enroth kolumni.
