Suomen hyönteislajistolla menee huonosti. Joka kymmenes hyönteislajeistamme on uhanalainen, ja valtaosa lajeista on taantumassa. Osa lajeista pystyy kuitenkin sopeutumaan ihmisen aiheuttamiin ympäristömuutoksiin ja jopa hyötymään niistä.
Markkinoilla olevat torjunta-ainetyynyillä ladatut kaasukäyttöiset hyttysentorjuntalaitteet erittävät myrkkyä, joka tappaa aineen vaikutuksen piiriin joutuvat hyönteiset ja ovat erittäin haitallisia vesieliöille. Myös hyttyset ovat pölyttäjiä, joilla on suuri rooli ekosysteemissä. Laitetta ei saa käyttää luonnossa eikä veden äärellä. Kaikkien myrkkyä erittävien laitteiden käyttöä kannattaa välttää.
EU:n biodiversiteettistrategian 2030 yksi tavoite on suojella kaikki vanhat metsät EU:n alueella. Suomessa luulisi olevan helpointa aloittaa valtion mailla sijaitsevista vanhoista arvometsistä. Jokin jumittaa, mutta mikä?
Monimuotoisuus on suoraan sanoen aivan liian tärkeä asia jätettäväksi omaa tai puolueensa etua ajavien poliitikkojen päätösvaltaan, joka tietämättömyydestä johtuen tahtoo olla mielivaltaa. Lue tai kuuntele Johannes Enroth kolumni.
Yli viisikymmentä vuotta vallinneen soiden ojitusbuumin jälkiä Suomen luonnossa ei korjata nopeasti. Ennallistaminen on kuitenkin välttämättömätöntä ilmastonmuutoksen torjunnan, turvemaiden vesistöpäästöjen vähentämisen, suoluonnon suojelun ja monimuotoisuuden ylläpitämisen näkökulmasta.
Yhteiskunnat palaavat koronan jälkeen tilanteeseen, jossa vieläkin isompi kriisi vaatii välittömiä toimia. Onko silloin säästämisen aika? Vai pitäisikö säästämistä siirtää aikaan, jolloin iso kriisi eli ilmastonmuutos alkaa olla uskottavasti hallinnassa edes suunnitelmien, saati toteutusten valossa?
