EU:n biodiversiteettistrategian 2030 yksi tavoite on suojella kaikki vanhat metsät EU:n alueella. Suomessa luulisi olevan helpointa aloittaa valtion mailla sijaitsevista vanhoista arvometsistä. Jokin jumittaa, mutta mikä?

Monimuotoisuus on suoraan sanoen aivan liian tärkeä asia jätettäväksi omaa tai puolueensa etua ajavien poliitikkojen päätösvaltaan, joka tietämättömyydestä johtuen tahtoo olla mielivaltaa. Lue tai kuuntele Johannes Enroth kolumni.

Sellainen ilmastonmuutoksen torjunta, joka on ristiriidassa monimuotoisuuden suojelun kanssa on kestämätöntä.

Yli viisikymmentä vuotta vallinneen soiden ojitusbuumin jälkiä Suomen luonnossa ei korjata nopeasti. Ennallistaminen on kuitenkin välttämättömätöntä ilmastonmuutoksen torjunnan, turvemaiden vesistöpäästöjen vähentämisen, suoluonnon suojelun ja monimuotoisuuden ylläpitämisen näkökulmasta.

Rahkasammalen nosto uhkaa viimeisiä ojittamattomia luonnontilaisia soita.

Uhanalaisuusarvioinnin tulokset osoittavat, että luonnon köyhtyminen jatkuu. Mitä uhanalaisuus oikeastaan on, ja mikä tekee lajista uhanalaisen?

Nykymetsätalous kiihdyttää lajien uhanalaistumista. Hakkuissa tulisi huomioida luonto nykyistä paremmin.

Yhteiskunnat palaavat koronan jälkeen tilanteeseen, jossa vieläkin isompi kriisi vaatii välittömiä toimia. Onko silloin säästämisen aika? Vai pitäisikö säästämistä siirtää aikaan, jolloin iso kriisi eli ilmastonmuutos alkaa olla uskottavasti hallinnassa edes suunnitelmien, saati toteutusten valossa?