Tunnustan: olen alkanut vihata talitiaisia. Tai ehkä vihata on liian voimakas sana, mutta olen kyllästynyt niihin. Samoin sinitiaisiin. Niistä on tullut minulle lajikadon symboli. Kun osa lajeista häviää, osa voittaa. Nämä sopeutuvaiset, aggressiivisetkin tiaislajit ovat yleistyneet. Lue tai kuuntele kolumni!
Jo vuodesta 1993 yhtämittaisesti jatkuneessa yöperhosseurannassa on kerätty mittava ja arvokas aineisto, johon on tallentunut Suomen yöperhoslajiston valtava muutos viime vuosikymmeninä. Siitä on kuitenkin vielä toistaiseksi tehty yllättävän vähän laajempia tieteellisiä analyysejä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista perhoskantoihin.
Kuuluisa romaanin aloituslause “Oli synkkä ja myrskyinen yö” pitää sisällään viisauden. Myrskyiset yöt esiintyvät nimittäin usein synkkänä ja pimeänä vuodenaikana. Suomessa yö määritellään virallisesti myrskyiseksi, jos keskituuli puhaltaa vähintään 21 metriä sekunnissa jollakin merisääasemalla.
Tiedetään jo, että lumen ja jään valtakunta sulaa, mutta samalla se myös kuivuu. Huippuvuorilla ilmaston lämpeneminen sulattaa jääpeiton ja lopulta haihduttaa veden. Elämää ylläpitävät keitaat, lammet, muuttuvat muta-aavikoiksi. Ilmastonmuutosta torjumalla ja suojelualueita perustamalla voidaan kuitenkin suojata herkkää arktista luontoa, kertoo tutkija Hanna-Kaisa Lakka.
Maapallomme ei kestä nykyisenlaista kulutusta. Tänäkin marraskuisena perjantaina kaikki Suomen Luonto -lehden tuotot käytetään kokonaisuudessaan luonnonsuojelutyöhön. Avaamme viimeisimmän lehden kaikki artikkelit ilmaiseksi luettavaksi perjantain 26.11. ajaksi.
Lokakuussa kuukausisade-ennätykset rikkoutuivat monilla Lapin sääasemilla. Mistä ennätyssateet johtuivat ja oliko ilmastonmuutoksella vaikutusta asiaan?
