Lapintiaisen vuoden lyhin kaamospäivä on käsillä. Aurinko ei ole kuukauteen noussut horisontin yläpuolelle lapintiaisen pohjoisimmalla levinneisyysalueella eikä nouse ennen kuin tammikuun lopulla.
Maapallomme ei kestä nykyisenlaista kulutusta. Tänäkin marraskuisena perjantaina kaikki Suomen Luonto -lehden tuotot käytetään kokonaisuudessaan luonnonsuojelutyöhön. Avaamme viimeisimmän lehden kaikki artikkelit ilmaiseksi luettavaksi perjantain 27.11. ajaksi.
Uutiskatsauksessa kerromme muun muassa rahkasammalen nostosta arvokkaalla Kihniön Sarvinevalla, maakotkan ja tunturihaukan pesimävuodesta, sekä Etelä-Amerikan Pantanalin kosteikon ennätyksellisistä tulipaloista.
Yli viisikymmentä vuotta vallinneen soiden ojitusbuumin jälkiä Suomen luonnossa ei korjata nopeasti. Ennallistaminen on kuitenkin välttämättömätöntä ilmastonmuutoksen torjunnan, turvemaiden vesistöpäästöjen vähentämisen, suoluonnon suojelun ja monimuotoisuuden ylläpitämisen näkökulmasta.
Se, että Itämeren jääpeitteestä on havaintoja jo 300 vuodelta, on paljolti suomalaisten ansiota. Ainutlaatuinen aikasarja jään laajuudesta kertoo ilmaston vaihteluista ja ilmaston lämpenemisestä.
Sadat eri alojen tutkijat olivat toteuttamassa vuoden kestänyttä tutkimusmatkaa. Tutkimus pyrkii tarkentamaan ennusteita ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon.
Yhteiskunnat palaavat koronan jälkeen tilanteeseen, jossa vieläkin isompi kriisi vaatii välittömiä toimia. Onko silloin säästämisen aika? Vai pitäisikö säästämistä siirtää aikaan, jolloin iso kriisi eli ilmastonmuutos alkaa olla uskottavasti hallinnassa edes suunnitelmien, saati toteutusten valossa?
Koronavirus on aiheuttanut suuren mullistuksen maailmassa ja ihmisten suojelemiseksi on tehty voimakkaita toimenpiteitä. Ne ovat aiheuttaneet pahoja lovia aikaisemmin pyhänä pidetyssä kolmiyhteydessä, tuotannossa, maailmankaupassa ja talouskasvussa. Onko nyt vihdoin koittanut ympäristöliikkeen kauan unelmoima aika, jolloin ihmishenkiä pidetään tärkeämpinä kuin taloudellista menestystä?
