Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Olen Suomen ja koko Euroopan pienin lintu, hippiäinen
Olen hippiäinen, blogin kuvissa keikkuva lintu. Olen Euroopan pienin lintu. Pituus 8,5 - 9,5 senttiä ja paino vain noin 6 grammaa. Silti lennän yli merten. Osuin näihin kuviin öisen paluumuuton jälkeen toissapäivänä Helsingissä.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Kuvat: Samuli Haapasalo
40/2020
On oikeastaan melkein käsittämätöntä, että hippiäisen kokoinen lintu voi muuttaa syksyllä yli meren Keski- ja Länsi-Eurooppaan ja palata juuri näihin aikoihin taas meren tuulissa.
Hippiäisiä kyllä harmiksi törmää erityisesti syysmuutolla rakennusten suuriin lasipintoihin. Joskus ne turvautuvat merellä seilaaviin aluksiin tai niitä löytyy majakkasaarilta.
Vaan hurja suoritus on sekin, kun osa, noin puolet hippiäisistä, talvehtii Suomessa. Kireä pakkanen tai havupuiden oksien jäätyminen lyhyenä talvipäivänä voi olla kohtalokasta. Sellaista keliä ei etelässä tänä vuonna ole ollut.
Tämä lintu on varmastikin tullut lauantaita vasten yöllä muutolta yli Suomenlahden. Osuin näkemään sen kotipihan laidassa Helsingissä lauantai-aamupäivällä.
Kun hippiäinen oli tullut yöllä yli meren, se pysähtyi vihervyöhykkeeseen muutaman kilometrin päässä rannikolta. Varmaankin se jatkoi päivän mittaan puusta puuhun ruokaillen Vantaanjokivarteen eli vähän laajempaan metsäalueeseen.
Seuraavina kahtena yönä hippiäinen lensi taas eteenpäin ja tänään on ehkä laulamassa kunnonkokoisessa kuusikossa ja valtaamassa reviiriä – tai kuulee kutsun reviirille. Hippiäisen levinneisyys ulottuu Suomessa Keski-Lapin eteläosiin saakka.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Rastaitten konsertti on alullaan. Onneksi se myös jatkuu hyvän aikaa. Mustarastashan on ollut äänessä jo pitkään. Kuoroon yhtyvät nyt kulorastas, laulurastas ja punakylkirastas. Tiistain vastainen yö toi myös runsaasti odotettuja punarintoja. Viime yö taisi tuoda lisää.
Kaikki tiaiset ovat tosi hauskoja. Töyhtötiaisen terhakka olemus, mustavalkean kirjava töyhtö sekä selän kaunis ruskea tekevät siitä aivan omanlaisensa metsän linnun. Töyhtäri voi tulla hyvin lähelle, laulaa tirisyttää reippaana, mutta se on samalla valpas.
Punarinta laulaa seuraavan lämpimän etelätuulisen yön jälkeen taas riemukkaasti. Lintukirjallisuuden loistavasta klassikosta "Pohjolan linnut värikuvin" kannattaa lukea kuvaus punarinnasta ja tämän ihanasta laulusta.