361/365

Jos pipopäiset lintuharrastajat kävelevät kiikareineen vastaan persoonallisella pikkuporukalla Tapaninpäivän ja Loppiaisen välillä joko kaupungissa, kylilä, pellonreunassa tai metsissä, myös sulapaikkojen vaiheilla – eri puolilla maata -, ei kannata ihmetellä joukkoa. Meneillään on vain jokavuotinen talvilintulaskenta.

Talvilintulaskenta on Luomuksen järjestämä lintuharrastajien suorittama tutkimus, joka on tehty jo 1950-luvun puolivälistä alkaen joka vuosi. Osalla reiteistä aherretaan lisäksi syyslaskenta ja helmikuun lopulla tarkistuslaskenta.

Metodi on selkeä. Kaikki reitillä tehdyt lintuhavainnot kirjataan muistiin ja toimitetaan Luomukselle. Reittejä on erilaisissa maastoissa noin 500 ja ne toistetaan samanlaisina joka vuosi.

Reiteistä on siis pitkät aineistot eri talvilinnuista, kannan vaihteluista, muutoksista, jopa lajien katoamisesta tai uusien ilmestymisestä reitille. Erilaiset vaellukset tulevat näkyviin. Tämän vuodenvaihteen erityispiirteenä voi olla käpylintujen runsaus ja viivyttelevät marjalinnut.

Pitkän ajan havainnot antavat tärkeää suojelutietoa linnuston kehityksestä ja kannan muutoksista. Ne antavat aihetta analyysiin ja ajatteluun sekä asioiden miettimiseen mm. luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Yksi esimerkki talvilintulaskentojen, lintuatlasten ja linjalaskentojen linnuista tuottamasta informaatiosta on lapintiainen. Lapintiaisen levinneisyyden eteläraja on noussut nopeasti, lukumäärä vähentynyt huomattavasti ja sille sopivien vanhojen metsien pinta-ala on pudonnut roimasti näiden tutkimusten suorittamisen aikana. Lapintiainen huutaa elinympäristönsä puolesta!