Rantakäärmeen pää tyypillisessä asennossaan uidessa, huomaa myös kieli. Kuvat: Samuli Haapasalo

99/2020

Rantakäärme käy useinkin uimassa. Kuitenkin olen tavannut sen uimassa vain lämpimällä säällä ja veden ollessa selvästi yli 20 asteen. Olen nähnyt rantakäärmeen myös pysyvän pelästyessään pitkään piilossa veden alla.

Rantakäärme nousee keveästi lumpeenlehden päälle uidessaan.

Mutta rantakäärmeen ei pitäisi olla peloissaan. Se on rauhoitettu. Se on vaaraton ja harmiton, jopa hyödyllinen. Jos se osuu pihapiirin laidalle tai mökkirantaan, se pitää kurissa myyrä- ja hiirikantaa. Olisiko se yksi siihen, että rantakäärmettä pidettiin aiemmin tavallaan kotieläimenä pihapiirissä tai navetan vaiheilla. Se tuotti myös onnea karjalle. Rantakäärmeen ruokavalioon kuuluu pikkunisäkkäiden ohella mm. kalaa ja sammakoita.

Kun katsot tarkkaan käärmeen mittaa veden läpi, huomaat sen olevan varsin pitkä.

Rantakäärmeen monista kansan antamista nimistä siteeraan tässä nimen ”läävämato” eli jäykästi suomennettuna navettakäärme. Kartoissa Matolampi nimi viittaa myös käärmeeseen.

rantakäärmevuosi luonnossa

Tilaa Suomen Luonto!

Puhtaan luonnon merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on entisestään korostunut koronavirusepidemian hankaloittamassa arjessa.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet Luonnonsuojeluliiton työtä suomalaisen luonnon hyväksi.
Tilaa nyt kotiin kannettuna tai diginä!