22/2020

Kävin tällä lähteellä – tai paksun lumen vuoksi nyt lähteestä nousevalla joella – ensi kerran jo vuosikymmeniä sitten, viime viikolla ties kuinka monennen kerran.

Koko tämän ajan lähde on pulpunnut vettä 400 litraa sekunnissa. Lähde on saamelaisten pyhä lähde ja sitä kutsutaan Galbma gáldu nimellä, suomennettuna Kylmä lähde. Lähteen nimi on kartoissa Sulajoen lähde, saameksi Suttes ádjaga gáldu. Jokaisen lähteellä kulkijan on syytä kunnioittaa tätä paikkaa, antaa sille luonnonrauha ja sen erityinen arvonsa.

Lähteessä asuu myös polvenkorkuinen haltia, deaččalakkis, jonka maha ja pää on täyttä kultarajoja. Se näyttäytyy ainakin sisiliskon tai jonkun muunkin eläimen muodossa.

Lähde on tiedon mukaan  rakenteeltaan saivo eli sen alla on toinen välikannen alainen vesi ja maailmansa.

Kun Luomusjoki mutkittelee koillisesta, Luomusjärvestä, kohti lounasta, joen vesi katoaa maan uumeniin. Vesi kulkee kappaleen matkaa maan alla pohjavesivirtauksena hiekkamaan ja soran kätköissä, suodattuu siis jääkauden järjestämän suotimen läpi ja pulppuaa esiin pyhän lähteen pohjasta ja rannoilta. Puhdas Luomusjärven ja -joen vesi on siis edennyt lähteestä nousevaksi pohjavedeksi.

Lähteitä pulppuaa Kylmän lähteen lisäksi myös siitä virtaavan laskujoen, Sulajoen pohjasta ja rannoilta. Nimensä mukaisesti joki on aina avoin. Ympäri vuoden lähteen vesi on 3-asteista.

Joki kiemurtelee sulana edelleen Pasijärveen ja Pasijokea alas Karigasniemen laaksoon. Pasijoki laskee Inarinjokeen, Ja kun Inari ja Norjasta laskeva Karasjoki kohtaavat, joki jatkaa Tenona kohti Jäämerta.

Lähteen koillispuolisesta Lapin maisemasta pitää myös kertoa, että harju halkaisee Luomusjärven jyrkkäreunaisena tunturikoivua kasvavana ja valtavana luonnonmuodostumana. Suomessa on paljon kauniita harjuja, mutta tämä harju on yksi kaikkein puhuttelevimmista ja kauneimmista.

Muistan Luomusjärven harjulta ikäni sen tunteen, kun näin saamelaisten siirtävän veneensä yli harjun järven puoliskosta toiseen. He olivat pukeutuneet Saamen asusteihinsa ja heidän kielensä ja huudahduksensa loivat syvän tunnelman erämaahan, erikoisten luonnonnähtävyyksien kauneimmilla paikoilla, pyhillä paikoilla.