Ihan tarkkaan ei tällä hetkellä tiedetä, mikä lintu on vielä muuttamassa etelän suuntaan, jos sää kylmenee ja vedet jäätyvät, mikä uskalikko yrittää talvehtia ja mitkä ovat jo saapuneet takaisin vai talvehtineet.
Normaaliin kevääseen kuuluu, että ensimmäiset kurjet nähdään maalis-huhtikuun taitteessa ja silloin on lunta maassa tai sitä sataa takatalveksi. Kuvat: Samuli Haapasalo
On myöhäisiä syksyjä ja varhaisia keväitä. Lintujen muutto jatkuu melkein ympäri vuoden täällä pohjoisessa.
Kun talven kylmetessä ja meren jäätyessä viimeiset muuttajat ylittävät meren, pian leppeän kevättuulen puhaltaessa lounaasta ensimmäiset muuttajat tulevat takaisin.
Ja ennen kuin viimeinen yölaulaja on vasta kesäkuun puolella saapunut, ovat kuovinaaraat ja haahkakoiraat jo lähteneet syysmuutolleen, joka alkaa jo touko-kesäkuun taitteessa.
Mutta nyt, tänä talvena, asiat ovat niin limittäin, että ei voi olla varma, ovatko lintuhavainnot talvehtivasta tai vielä viivyttelevästä syysmuuttajasta vai jo saapuneesta kevätmuuttajasta. Voisiko samasta lajistakin olla yhtä aikaa muuttohavaintoja eri suuntiinkin.
Oman piirteensä antavat vielä vaelluslinnut kuten tilhet, joiden määrä esim. Virossa on selvästi lisääntynyt viime viikkoina. Mikä on niiden seuraava suunta?
Kuitenkin leimaa antavaa viikon parin ajan on ollut, että koko joukko jo palanneita tunnustelijoita on saapunut. Kun selailen virolaista eElurikkus (luonnon monimuotoisuus) portaalia, näen, että kiuruja, kottaraisia, mustavariksia, pulmusia ja jopa töyhtöhyyppiä on saapunut pienin parvin. Vilkkainta on ollut Saarenmaalla.
Matalilla merenlahdilla on koko joukko puolisukeltajasorsia, sukeltajasorsia ja sotkalajeja, myös esimerkiksi nokikanoja ja koko joukko harmaahaikaroita. Monia mainittuja on talvehtinut aika paljon. Havaintoja on myös metsä- ja merihanhien monikymmenpäisistä parvista ja isommista määristä laulujoutsenia. Kurjistakin on lahden eteläpuolela jo useita havaintoja.
Lintuhavaintojen määrä on siis lisääntynyt, ainakin palaajia on siis jo joukossa. Suomen eteläpuolelta on lyhyt matka lentää yli Suomenlahden, alle 100 km. Niinpä erityisesti lounaisessa Suomessa, länsirannikolla, on nähty jo mm. suuria määriä laulujoutsenia, myös hanhia ja monia aikaisia lajeja paljon normaalia aikaisemmin, suorastaan tilastollisesti kylmimpään aikaan. Ja luonnollisesti on tullut näitä tavanomaisia varhaismuuttajia. Erikoista on, että isolla alueella rannikkoseutuja terminen talvi ei ole vielä alkanut, mutta lintujen kevätmuutto kyllä.
Laulujoutsenia on muuten palannut Hämeeseen jo pesimälampiensa ja -lahtiensa vaiheille.
Pidän niistä keväistä, joina muutto patoutuu huhtikuun alun suuriksi luonnonnäytelmiksi. Kuvan parvessa on mm. kurkia, laulujoutsenia, pikkujoutsenia, tundra- ja metsähanhia sekä töyhtöhyyppiä. Kuva on otettu 3.4.2018.
Jos ja kun jonkinmoinen talvi vielä tulee – vaikka vain viikoksi tai pariksi -talvehtimaan jääneet ja varhaiset muuttajat voivat olla vaikeuksissa. Ne etsiytyvät suliin, osa vetäytyy takaisin, jotkut maalinnut löytävät ruokintapaikkoja jne. Lintujen havainnoinnin kannalta tuolloin on ehkä helpompi saada myös kokonaiskuva talvehtijoiden ja varhaismuuttajien määrästä.
Jo alkaneet yöpakkaset kuuluvat joka tapauksessa kevään säähän.
Jos talvi tai takatalvi tulee kovin myöhään, voi se koitua myös monen linnun surmaksi. Kuvien kurjet ja laulujoutsenet ja hanhetkin ovat kuitenkin sitkeitä pärjäämään.