141/2020

Hirvieläinten havainnoissa esiintyy välistä tunnistamisvaikeuksia. Kun kuvat asettaa allekkain, nämä hienot eläimet ovat kuitenkin pääosin varsin erilaisia kooltaan, väreiltään, sarviltaan ja olemukseltaan, oman näköisiään.

Hirvi, kuva yllä, on uskomattoman iso eläin pohjoisen metsiin. Se on varsin tumma, roteva, harteikas ja vahva eläin. Myös emoa kuvassa seuraavat vasat ovat aikuisen näköisiä.

Isohirven lisäsin tähän ruotsinkielisen suomalaisen, maailman kuulun paleontologin Björn Kurténin tutkimusten ja kansanomaistavien hienojen kirjojen sivuilta. Isohirvi oli vielä meikäläistä hirveä aimo harppauksen isompi, hieno eläin, joka on siirtynyt sukupuuttoon kuolleiden joukkoon jo esihistoriallisena aikana.

Isokauris, vanhalta nimeltään saksanhirvi, on suurin Suomessakin satunnaisesti jo esiintyvä kauris. Oletettavasti se vakiintuu meillekin. Isokauris on siro, korkea, kaunissarvinen, hirveä aivan olennaisesti vaaleampi eläin. Sen sarvet muistuttavat enemmän poron kuin muiden kauriiden sarvia. Kuva on otettu Skotlannin ylämaalta. Alkusyksystä näin sen Hiiumaalla Virossa.

Isokaurislauma

Metsäkauris on pieni, siro kauris. Sitä voi yhdessä valkohäntäkauriin (vanha nimi valkohäntäpeura, myös Laukon peura nimeä on käytetty) kanssa kuvitella vaikka ”Bambiksi”. Valkohäntäkauriin juostessa ja hyppiessä sen metsäkaurista pitempi ja alta valkea häntä on hyvä erottava tuntomerkki metsäkauriista, jonka perä on myös valkea. Punaruskeakarvaisesta täplällisestä kuusipeurasta eli täpläkauriista tässä ei ole kuvaa. Se esiintyy istutettuna laikuittaisesti eri puolella maata.

Metsäkauris

Valkohäntäkauris heilauttaa häntäänsä juostessaan.

Vielä esitellään komeasarvinen poro eli tunturipeura, joka saa tässä edustaa myös vähän isompaa saman lajin alamuotoa metsäpeuraa eli Suomen peuraa – esittihän poro metsäpeuraa aikoinaan Eläinmuseon aulassakin, niin kuin Martti Montonen kertoo eloisasti yhdessä kautta aikain hienoimmista suomalaisista luontokirjoista ”Suomen peura”. Suomen peuran elinaluetta on Kuhmon seudulla, jonne metsäpeura palasi idästä viime vuosisadan puolivälistä alkaen ja esim. Suomenselällä, jonne sitä on siirretty Kuhmosta.

Poro. Itä-Suomen, lähinnä Kuhmon metsissä ja nyt taas myös Suomenselällä elävä metsäpeura eli Suomen peura on jonkun verran poroa suurempi.