Mustarastas on pihanlaidan suosikkeja
Mustarastaan talvehtiminen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Laji on runsastunut ja talvehtijoiden osuus kannasta tuntuu kasvavan. Talvehtijoille on keväällä tarjolla parhaat reviirit ennen kuin muuttajat palaavat.
Nuori mustarastas ensimmäistä kertaa joko muuttaa tai jää yrittämään talvehtimista. Kuvat: Samuli Haapasalo
133/2020
Tämä vuosi voi olla mielenkiintoinen talvehtivien mustarastaiden määrää seuratessa. Näin ajattelen varsin vähäisen pihlajanmarjasadon perusteella. Monet muut, määrältään vähäisemmät marjat on äkkiä syöty. Vaikuttaisiko se talvehtijoiden määrään?
Toisaalta mustarastas löytää monenlaista ruokaa. Mustarastaat ovat tottuneet talvehtimaan. Myös omenoita on ollut paljon puutarhoissa ja puiden alla tänä syksynä. Ja syksyn lämpötilat ovat ennätyksellisiä. Edelleen ne kääntelevät syksyn lehtiä etsiessään syötävää.
Ja vaikka kannasta viime vuosia hieman suurempi osa muuttaisi, säilyy mustarastaita joka tapauksessa runsaasti omakotialueiden pihapiirissä sekä kaupunkipuistojen ja pienten metsiköitten vaiheilla myös tänä talvena – josko talvi nyt on tullakseen.
Mustamarja-aronian marjat voivat osaksi korvaa pihlajanmarjasatoa.
Ehkäpä ihan lähiviikkojen sää vaikuttaa vielä talvehtijoiden määrään. Jos maa jäätyy ja tulee pysyvää lunta, lähtijöiden määrä saattaa kasvaa. Tuossa vaiheessa voi pihamailtakin arvioida mustarastaiden määrää verrattuna edellisiin talviin. Toisaalta, muutto ei enää paljon aktivoitune, kun vuosi etenee jo marraskuuta, vaikka olosuhteet muuttuisivatkin myöhemmin vaikeiksi. Silloin sinnitellään täällä. Muuttomatkan vaarat ja rasituksen jäävät kuitenkin pois. Ja menestynyt talvehtiminen antaa tilaisuuden valita parhaat reviirit. Pitkät ja kylmät pakkasjaksot lyhyiden päivien aikana voivat kuitenkin verottaa talvehtivaa kantaa.