Kuvat: Samuli Haapasalo

309/365

Vaikka kirjosiipikäpylinnun nimessä on kielellisesti oikeastaan kaksikin yhdyssanan osaa liikaa, pitkä nimi kuvaa hyvin lintua. Ja nyt on hyvä tilaisuus nähdä tuo vähän tuntemattomampi ristinokkainen lintu.

Peippomaisen selkeät siipijuovat erottavat kirjosiiven niin isokäpylinnusta kuin yleisemmästä pikkukäpylinnusta.

Kirjosiipikäpylintu pesii lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, usein itärajan tuntumassa, mutta pesimäalue vaihtelee, samoin kannan kokokin hyvin suuresti. Välillä lintu on lähes kateissa, jos ei ole kuusen käpyjä. Lintuatlaksen parimääräarvion haarukka on iso: jonakin vuonna 500 paria, joskus jopa 10 000 paria.

Meilahden arboretumissa on pitkin syksyä ollut muutama kiertolainen. Nämä kirjosiivet syövät ahkerasti lehtikuusen pienten käpyjen siemeniä.

Vastaavasti kannattaa katsella muitakin lehtikuusia ja vastaavia puita eri puolilla maata. Voi hyvinkin löytyä kirjosiipiä.

Kuvissa on nuori lintu. Vanha koiras olisi punainen, ei niin oranssiin taittuva kuin samoissa puissa pyörivät pikkukäpylinnut, ja vanha naaras vihertävä.

Kirjosiipikäpylintuvuosi luonnossa