Kuvat: Samuli Haapasalo

239/365

Sääksi on valtavan erikoistunut: se pesii jopa satojen kilojen painoisessa risupesässä muista korkeamman puun latvassa esim. suolla, joskus järvenselän kivellä.

Kalasääski on linnun nimen mukaisesti täydellisen erikoistunut vain kalaan.

Kalastukseen taas linnun rakenne on kehittynyt omanlaisekseen. Sääksi käännähtää hurjaan syöksyyn (kaksi ylintä kuvaa sekä neljäs ja viides) parin kolmenkymmenen metrin korkeudessa ja iskee kyntensä saaliskalaan.

Seuraavaa alla oleva kuva sekä kolmas ja neljäs kuva alaspäin on otettu vain kolmen sekunnin kymmenyksen sisällä. Se korostaa kalasääsken nopeutta pyydystämisessä eri vaiheissa.

Välissä oleva toinen kuva eri syöksystä yhdessä kolmannen kuvan kanssa näyttävät eri kuvakulmista veteen syöksyn asennon.

Sääksi avaa siipensä aivan välittömästi veteen tultuaan (neljäs, viides ja kuudes kuva alaspäin) ja lähtee heti nousemaan vedestä saaliinsa kanssa tai ilman (seuraavat kuvat).

 

Sääksi ei sukella saalistaessaan, vaan nousee heti lentoon saaliinsa kanssa ja ravistaa sulkansa ja höyhenensä liiasta vedestä ilmassa.

Lentoonlähdössä pitkät voimakkaat siivet ja niiden rakenne auttavat nopeaan nousuun.

Sääksi kääntää lentäessään kalan pitkittäin, jolloin ilmanvastus vähenee. Tyypillinen saaliskala on 300 gramman painoinen, mutta tässä kalat ovat noin 900 gramman painoisia. Sääksi painaa runsaasta kilosta yli kahteen. Vedestä nostettava saalis on siten iso sääsken painoon nähden.

Tämän blogin kuvat olen ottanut loppuviikosta paikallisen luontomatkailuyrittäjän piilokojusta Kuusamon Lämsänkylässä. Sääkset kalastivat järvien välisen joen sivuhaaran luontoisessa kalanviljelyvirrassa.

Kannattaa lukea uusimmasta Suomen Luonnosta n:o 6/2019, 22.8.2019 Pertti Koskimiehen tunnelmallinen ja sääksen syvällisesti tunteva artikkeli kalasääskestä ja sen tutkimuksesta.

Erikoistuminenjärvikalastuskalasääskimetsäsuosääksivuosi luonnossa