6.11.2024 Muut eläimet

Vieraslaji on runsastunut niin, että se on merilinnuille jo suosittu ravintokohde – sen kalastustakin on kokeiltu myös Suomessa. Vahvaleukaisella tokolla on niin tiukka ote Itämerestä, ettei se täältä enää poistu.

Poikasten suuri kuolleisuus näkyy jokiin nousevien lohien määrässä.

Luontokato näkyy ja tuntuu myös aaltojen alla. Merillä se vaikuttaa niin ammattikalastajien saaliisiin kuin vapaa-ajankalastajien kalaonneen. Jos kalan luontaiset kutualueet kuolevat, ei tule kalastettavia kalojakaan. Tämä koskee myös meidän lähimertamme, Itämerta.

Made lymyää pimeässä vesistöjen syvänteissä. Vain kutuaikana viiksekäs nousee ihmisten ilmoille.

Silakka on pohjoisen Itämeren tärkein kala. Sen tilanne heijastaa koko meren vointia.

10.5.2023 Retkipaikat

Lounaissaariston kalamajat kaukana merireiteistä muistuttavat vanhasta kulttuurista.

14.9.2022 Meret ja järvet

Biologi Johannes Sahlstén halua lisätä ymmärrystämme Itämeren tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

18.8.2021 Luontokuvaus

Raimo Sundelin on tuhansien maihinnousujen mies. Saaristomeren loppukesä ja alkusyksy ovat hienoa aikaa juuri Meren muisti -kirjan julkaisseelle luontokuvaajalle.

Juha Taskinen on seurannut samaa emähyljettä Saimaalla 1990-luvun alusta. Tämä on Selänpesijän tarina.

20.8.2020 Meret ja järvet

Päijät-Hämeen kirkkaana kimmeltävä Vesijärvi pilattiin vauhdilla, ja vahinkoja on korjattu jo vuosikymmenet. Tarinan keskiössä on tuttu eväkäs.

Sääksessä eli kalasääskessä yhdistyvät metsä-, suo- ja järvimaisema sekä taivas ja melkoinen erikoistuminen linnun pesimisen ja ravinnon pyytämisen suhteen.