Kaunis keltavästäräkki on vähentynyt kovasti eteläisessä Suomessa. Yksi syy on karjan rantalaidunten ja kosteitten niittyjen väheneminen. Pohjoisessa keltavästäräkki on tyypillinen avoimilla soilla ja siellä sen kanta on edelleen vahva.

Ehdin saada pari kuvaa ennen kuin laulurastas kiirehti eteenpäin ruokkimaan poikasiaan metsän kätköihin.

Helppokulkuisia polkuja pitkin suota pääsee ihailemaan talvellakin, mutta kartasta niitä ei löydä.

19.1.2022 Metsät ja suot

Vierailimme säästyneellä suoluonnon sirpaleella, teerien, tiaisten ja tikkojen tyyssijassa.

10.11.2021 Metsät ja suot

Suot ovat monien suotyyppien tilkkutäkkejä, joissa mättäät ja painanteet voivat kertoa eri tarinaa.

Karpaloita voi kerätä lumien tuloon asti ja vielä keväälläkin.

15.9.2021 Nisäkkäät

Suo on aina kokemisen arvoinen. Uljaan ja ihmisiä välttelevän metsäpeuran kohtaaminen syksyisellä näyttämöllä on todella mieliinpainuva elämys.

18.2.2021 Metsät ja suot

Suot ovat saaneet tuntea sammalissaan niin korvenraivaajien epätoivon kuin öljykriisinkin. Milloin suot saavat olla taas soita, kysyy Anni Kytömäki.

Miten nämä karhut nyt pärjäävät? Äitikarhu ja kolme poikasta tepastelivat Suomussalmelaisella suolla kesäkuun 30 päivänä 2020 viime kesänä. Toinen karhuperheemme, jossa on peräti neljä pentua, tassuttelee kuvassa kuusamolaisessa metsässä elokuun 25 päivänä 2020. Missä karhut ovat nyt? Miten niitten elämä sujuu?

Yli viisikymmentä vuotta vallinneen soiden ojitusbuumin jälkiä Suomen luonnossa ei korjata nopeasti. Ennallistaminen on kuitenkin välttämättömätöntä ilmastonmuutoksen torjunnan, turvemaiden vesistöpäästöjen vähentämisen, suoluonnon suojelun ja monimuotoisuuden ylläpitämisen näkökulmasta.

Tammelan Torronsuolla on maamme paksuin turvenuttu, joka on kertynyt millin vuosivauhtia.