275/365

Ruokokatto on täydellisesti ekologinen ja järviruoko on uskomattoman hyvä luonnon rakennusmateriaali. Uskomattoman siinäkin mielessä, ettei sitä heti uskoisi. Kattona se kestää jopa 50-70 vuotta, kunhan katon harjan ruo’ot ja niitä painollaan varmistavat kuusennäreiden rangat uusitaan vajaan 15 vuoden välein.

Kuusenrangat yhdistetään ohuella närellä tai katajalla vanhan tyylin mukaisesti.

Suomessakin ruo’on käyttöä on opetettu viime vuosina näytöksissä. Läänemaalla Virossa eli maan länsirannikolla sekä saarilla järviruoko on perinteinen pitkän yksikerroksisen maatalon kattomateriaali, jota käytetään edelleen.

Osaavia yksittäisiä ruokokaton tekijöitä tai porukoita on kymmenkunta. Ennen vanhaan toki jokainen isäntä osasi itse tehdä katon. Ruokokatonkin tekemisessä oli 50 vuoden tauko, mutta onneksi perinne ja osaaminen on siirtynyt vanhoilta tekijöiltä nuorille.

Järviruoko on täydellisesti ekologinen. Materiaali leikataan vaikkapa sirpillä, koneitakin on, jäältä kunnon tammikuun pakkasilla, sidotaan nipuiksi ja nostetaan monasti kuhilaiksi.

Perinteisen ruokokaton alla on vain harvat puiset ruoteet, ei aluskatettakaan. Katon paksuus vaihtelee, mutta 30 cm paksuinen on hyvä ja vahva. Ruokokaton hinta ei ylitä peltikaton hintaa. Ja työkalutkin ovat perinteisiä puisia ja käsityönä valmistettuja.

Kattoa voi tehdä kuivalla kelillä keväästä syksyyn. Ja kun katon alla on hirsiseinät ja vanhan rakennuksen perustus on ladottu kivistä, koko rakentaminen perustuu täydellisesti luonnonmateriaaleihin. CO2 päästöt ovat negatiivisia.

Ruo’osta on tehty myös isojen rakennusten kattoja. Olen nähnyt ruokokaton jopa kirkossa.

Ruokokatto on myös hyvä hyönteishotelli. Sen tietävät monet pikkulinnut, tässä västäräkki ruokokatolla.

Ruokoa käytetään myös aivan modernien uusien hirsirakennusten kauniina kattomateriaalina. Ruoko ei kolise sateella eikä myrskytuuli riuhdo sitä irti. Ruokokattoisen talon uunissa ei kuitenkaan suositella poltettavaksi havu- vaan kuivaa lehtipuuta. Ruoko luo osaltaan hyvän miljön.