Kuva: Samuli Haapasalo

164/365

Muistan ensimmäisen kultarintani lintuharrastuksen alussa Hillosensalmen koulun puistometsän komeissa koivuissa ja sekametsän laidoissa. Kiihkeästi laulava taituri löytyi kiikariin. Silloin näkyi kultainen rinta ja ruskeampi oliiviin vivahtava selkäpuoli, kokonaisuutena vaalean kaunis lintu.

Kultarinnan laulu on rytmikästä, kiihkeää, vaihtelevaa. Sen ruotsinkieliseen nimeen on omaksuttu linnun todella taitava ja monipuolinen matkimisen taito.

Laulun sisällön suhteen kultarinnan ja luhtakerttusen laulussa on paljon yhteistä. Kuitenkin luhtakerttunen laulaa enimmäkseen yöllä ja kultarinta päivällä ja laulupaikan biotooppi on erilainen. Kultarinnan tapaa tuoreissa hyväpuisissa metsissä ja puistoissa ja isoissa pihapiireissä, luhtakerttusen rehevissä pensasmailla yleensä veden lähellä.

 

kultarintavuosi luonnossa