Kuvat: Samuli Haapasalo

135/365

Aamuvarhainen. Tänään kello 5. Aurinko näkyy kuitenkin jo metsän takaa.

Halla maassa. Se käy kylässä hetken juuri auringon noustessa, toivottavasti kasvit kestävät. Meillä on tapana istuttaa aika varhain, jotta pääsemme nauttimaan keskikesästä.

Koska on täysin kirkas taivas, pehmeää aamuvaloa on vain kaksi tuntia. Siinä valossa on nautinto kuvata. Huomaan, että keskityn tänään puihin.

Tuomet kukkivat ja kirsikat sekä luumut. Mutta myös havupuut, mänty ja kuusi, palaan niihin, mutta tänään lehtipuita. Myös villit omenapuut ja metsäomenapuut ovat nupullaan. Aivan hieno aamu. Näitä aamuja on muutama vuodessa, puut kukkivat niin nopeasti Virossa. Kuten tietysti Suomessakin ja aika samanaikaisesti. Ainakin kriikuna on juuri puhkeamassa runsaaseen kukkaan Helsingissä.

Tähän aikaan myös äänimaailma on myös äärimmäisen tunnelmallinen. Tarkoitan sekä vuoden- että kellonaikaa. Käki kukkuu kahdella suunnalla. Kurki huutelee ajoittain kolmella. Ja naapurin kukkokin on herännyt, silläkin on hienot huudot. Vaikka pihassa ei vielä ole, kuulen etäältä satakielen.

Tiltaltti tilkuttaa kuten aina, mutta nyt on myös lehtokerttu aktiivinen, samoin pensas- ja hernekertut. Kottaraiset jo ruokkivat poikasiaan pihapöntöissä. Nokkavarpunen ja tikli ääntelevät omilla tiks äänillään. Käenpiian äänet ovat tänään hiljaisia, ennustaakohan se poutaa. Tämä kummajainen huutelee saarnista, joissa sille on luonnonkoloja. Kauempaa kuuluu toinen. Hanhet kaklattavat pellolta.

Pari klapia hellaan. Aamupuuro. Mukava raukeus valloittaa kehon.

aamuhallakirsikkaLuumuomenapuuvuosi luonnossa