27/2020

Itämerellä talvehtivien allihaahkojen kanta on taittunut murto-osaan aiemmasta.

Varanginvuonolla niin talvehtivien kuin nuorten, vielä pesimättömien allihaahkojen kesänvietto on myös romahtanut.

Ennen allihaahkoja oli tuhansia Varanginvuonolla, ehkäpä jopa kymmenen tuhatta Varangerbotnin ja Vardøn välillä. Kun tänä talvena kävin Varangin niemimaan vuonoilla, näin allihaahkoja ”kourallisen”. Väheneminen on jatkunut. Olen liikkunut Varanginvuonolla koko ikäni ja ero allihaahkojen esiintymisessä on valtava. Itämereltäkin on kuitenkin onneksi edelleen ilmoitettu parvia.

Optimistisin arvio on – ei tosin varmastikaan ainoa selitys -, että allihaahkojen talvehtimisalueet ovat muuttuneet, siirtyneet pohjoisemmaksi ja idemmäksi. Siihenkin liittyy samalla ilmastonmuutoksen negatiivinen vaikutus arktisiin vesiin, alueen eloyhteisöön ja jään määrään. Tutkimustietoa alueen linnuista on kuitenkin niukasti saatavilla.

Toinen seikka on pesimäalueiden ongelmat, huonot pesimätulokset ja ympäristön erilaiset muutokset, vaikkapa ketun lisääntyminen ja siirtyminen pohjoisemmaksi.

Allihaahka liikkuu ja ruokailee usein lähellä rantaa, rantavesissä ja matalissa vesissä. Kalastuksen pyyntitavat – niin säännöksiä ja sopimuksia noudattamattomat kuin  noudattavatkin – vaikuttavat matalissa vesissä paljon rankemmin kuin ulapoilla ja syvillä vesillä ruokaileviin lintuihin.

Valitettavasti myös luvaton metsästys on edelleen yksi uhka eri lajeille.

Ravintotilanne vaikuttaa tällä hetkellä paljonkin moniin vesi- ja merilintuihin. Kannat ovat laskussa.

Allihaahka on esimerkki siitä, että tietoa tarvittaisiin muutoksen taustoista ja vaikutuksista olennaisesti enemmän. Silloin voidaan tunnistaa laajemminkin eri ilmiöiden syitä ja vaikutuksia ja toisaalta pyrkiä aktiivisiin ja vaikutuksellisiin lajia suojeleviin toimiin.

Allihaahkaarktinen aluevesilintujen ahdinkovuosi luonnossa

Hyvän mielen joululahja!

Anna lahjaksi lumoava luontokokemus ja luonnon hyvää tekevä vaikutus. Tilaamalla tuet luonnonsuojelutyötä.