19/2021

Lampi herää talviunestaan, jäät lähtevät. Toki pienet ahvenet ovat pärjänneet jääkuoren alla. Ahvenensinttien kanta lammella periytyy jääkauden väistymisen vesistä. Tänä vuonna jäät lähtivät etelässä jo huhtikuun lopulla.

Keväthankien illassa on joku pöllökin varmaan huudellut lammen maisemassa, kalliorinteessä ehkä jopa huuhkaja. Kulorastas ehtii ensimmäisten joukossa palaamaan laulumailleen kilvan punarinnan kanssa. Kuun lopulla yhteinen rastastaiden konsertti on yleensä täydessä voimassaan. Nyt ehkä osa on myöhässä, onkohan talvikin verottanut kantaa?

Huhti-toukokuun vaihteessa myös sammakot ovat kudulla. Tavalliset sammakot kurnuttavat matalissa vesissä, viitasammakko pulputtaa ja rupikonnalla on oma erottuva äänensä. Ääniä voi opetella vaikka netistä. Levyjäkin on olemassa.

Telkkä on ilmestynyt ajoissa lammen ensimmäisiin puronsuun suliin. Hauska tapaus tuo Kalevalan sotka. Erityisesti soidinmenot pään nopeine keikauksineen kiinnittävät huomiota.

Puroon rajautuvalla soisella metsälaikulla viihtyy metsäviklo. Se kuuluttaa reippaan kimakoilla äänillään reviiriään.

Sinisorsia ja pari huomaamatonta taviakin liukuu lähellä rantaa. Sorsat pesivät varsin mielikuvituksellisissa paikoissa lammen lähistöllä. Jollain suuremmalla lammella voi nähdä myös isokoskeloparin. Ehkäpä tuleva pesä on kallion koloissa tai kivien alla, ehkä pöntössäkin.

Kaakkuri laskeutuu vanhalle pesimälammelleen heti kun vapaata vettä on riittävästi laskuliukuun ja nousujuoksuun. Kaakkuri kaipaa hyvän pesimärauhan lammillaan. Aivan varhaisimmat aloittavat hautomisen eteläisessä osassa maata keskimäärin jo viikko vapun jälkeen, tänä vuonna kylmissä keleissä varmastikin vähän myöhemmin. Retkeilijän on valittava kulkureitit aina niin, ettei vain häiritse kaakkuria liukumaan veteen pesältään. Se olisi iso riski pesinnälle. Jos kaakkuri lähtisi pesältään, kulkijan on heti poistuttava, jotta lintu pääsee nousemaan saman tien takaisin suojaamaan muniaan ja jatkamaan hautomista.

Västäräkki tirskuttelee äänekkäästi rannalla.

Hallayö nostaa aamusumut auringonnousun aikaan hetkeksi vaeltamaan lammen pintaa.
Aluksi huomaamaton, mutta jopa juolukan korkuinen vaivero viihtyy myös lammen rannalla. Vaatimattomalta tuntuva vaiveron kukinto on todellinen kaunotar. Seuraavassa kuun vaihteessa perhoset nauttivat suopursun kukinnoista.

Vaiveron nuput ovat osin jäisten rakeiden peitossa.

Lammen rauha on hetkin aivan rikkumaton, tyyni. Varsinkin aamulla lintujen monilajinen kuoro hallitsee äänimaisemaa – yksiltä jalanjäljiltä voi helposti kuulla toistakymmentä laulajaa. Ehkä hirvikin käväisee rannassa aamuvarhaisella.

Raesade kirjaa äkkiä maisema tunniksi pariksi. Kevät lammella vaihtelee paljon eri päivien ja vuorokaudenaikojen välillä.

Raesade toi lammelle hetkeksi erikoisen valon ja koristi metsän, maan ja veden heijastumat.