Merikotka ylittää läheltä suulavuoren, suulat eivät näytä olevan millänsäkään. Kuvat: Samuli Haapasalo

190/365

Merikotkia oli liikkeellä kesä-heinäkuun taitteessa enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin Varanginvuonon ja niemimaan retkillä. Varanginvuonohan on saavutettavissa noin 50 km päästä Suomen ja EU:n pohjoisimmasta kylästä eli Utsjoen Nuorgamista.

Kotkat päivystivät rannoilla. Niitä saattoi nähdä kolmekin kerralla, esim. pari aikuista ja nuoren, jotka olivat jo liikkeellä.

Syltefjordstauranin lintuvuorella nousi kerralla taivaalle kaartelemaan peräti 10 merikotkaa.

Hornøyalla kaksi merikotkaa teki jatkuvasti vierailuja lintuvuorelle. Ne aiheuttivat melkoisen hässäkän erityisesti etelänkiislojen keskuudessa. Kiislablogissani (183/365)  näkyy, miten kiislat lentävät suurina parvina lintuvuoren rinteitten päällä ja laskeutuvat valtavina lauttoina mereen.

Kun nuori merikotka lensi Syltefjordsstauranin suulavuoren vierestä, se ei saanut aikaan mitään reaktiota suulissa. En tiedä, yrittävätkö kotkat napata suulien poikasia pesiltä. Pitääpä seurata seuraavilla retkillä tätäkin asiaa, saisiko siitä havaintoa. Sen sijaan merkikotkalla ja piekanalla oli keskinäistä kahinaa.

Merikotkassa on kokoa ja näköä. Komea piekanakin tuntuu pieneltä sen rinnalla.

merikotkapiekanaSuulavuosi luonnossa