207/365

Ensimmäisestä merimetson uudesta pesinnästä Suomessa on 23 vuotta. Sen jälkeen kanta on voimakkaasti kasvanut. Ristiriitojakin on esiintynyt.

Mutta ulkoluodoilla ei ole puustoa ja merimetsoyhdyskunnat voivat olla hyvinkin tiiviitä. Sitä ei yleensä tiedetä. Itse asiassa merimetso tarvirsee paria kohti tilaa todella vähän, jopa vain yhden neliömetrin – moni laji ei tule toimeen niin vähällä. Näillä luodoilla on tyypillisesti voimassa maihinnousukielto, joka on monien, melkeinpä kaikkienkin saaristolintujen kannalta pesimäaikana välttämätön. Paradoksaalista on, että vainot ulkoluodoilla toivat merimetsoyhdyskuntia sisäsaaristoon puisille saarille.

Merimetson pyydystämä ja syömä kalalaji varmasti vähän vaihtelee eri merialueilla, mutta ei sovi unohtaa merimetson merkitystä nimenomaan myös roskakalan syöjänä. Tutkimuksissa ei ole todettu merimetsolla olevan vaikutusta kalastajien ahven- tai kuhasaaliisiin.

Merimetso ei suinkaan ole vieraslaji. Se esiintyi Itämerellä ja sen edeltäjillä jo jääkauden jälkeen. Se on hävitetty täältä 1900-luvun alkuvuosiin mennessä. Se on nyt vain palannut vanhoille asuinsijoilleen ja on rauhoitettu lintu.

Tässä neljä kuvaa merimetsosta luonnollisessa ympäristössään ulkosaariston puuttomilla luodoilla ja vesissä. Komeita, erikoisia lintuja!