Jääkauden jäljille pääsee tutkimalla harjuja, jotka kirjailija Anni Kytömäen mukaan ovat maassamme lommoilla.
Uusi tutkimus liittää suden kesyttämisen jääkauden olosuhteisiin, joissa ihminen ei pystynyt syömään kaikkea metsästämäänsä lihaa.
Luiden dna kertoo, että sopeutuneisuus on pitänyt Euroopan kettukannan hyvin vakaana jopa kymmeniä tuhansia vuosia.
Geologi Tapani Tervo vastaa nelivuotiaan Pekko Pohjanpalon kysymykseen.
Jääkauden jälkiä pääsee ihailemaan alle kymmenen kilometrin päässä keskustasta.
Sydäntalvella teeri elää hissukseen. Se viettää päivät pääosin lumen suojassa ja poistuu kiepistä vain käydessään syömässä koivun urpuja.
Varanginvuono ja koko Ruija kuuluvat kirjoittajan mielimaisemiin nuoruudesta alkaen. Tänään aiheena ovat muinaisrannat.
Merimetso on kiinnostava merilintu. Ja se on komea lintu. Ollut pesimässä jo jääkauden jälkeisillä merillämme.
Jyväskylän eteläpuolella, Muuratsalon saaren eteläpäässä sijaitsevan Lullinvuoren luolan väitetään olevan yksi Suomen pisimmistä. Sen sisäänkäyntejä ei kuitenkaan löydä lohkareikosta vahingossa.
Käytämme evästeitä anonyymiin kävijätilastointiin. Suostumuksellasi käytämme evästeitä myös markkinoinnin kohdentamiseen.
