Haarapääskyn suhde ihmiseen ainakin täällä pohjoisessa on niin läheinen ja pitkäaikainen, että kannan väheneminen tuo surun ja haikean mielen haarapääskyn tilanteesta. Mikä on haarapääskyn tulevaisuus?
Haarapääsky aloittamassa pesintäänsä kesämökillä Hämeessä vuonna 2020. Se kerää pesäaineksia järven rannasta. Pesän rakentaminen ei edennyt munimiseen saakka. Sen jälkeisinä vuosina se ei ole pesinyt. Ennen vuotta 2020 se pesi. Kuvat: Samuli Haapasalo
Haarapääskyt ovat nyt talvehtimassa Afrikassa. Ne lentelevät hyönteispyynnissä kaakkoisen Afrikan kosteikkojen vaiheilla ja vähän muillakin biotoopeilla.
Joulun alla jään pohtimaan haarapääskyn viime kesiä. Olen aika huolestunut tästäkin kovin tutusta lintulajista.
Laskennat ja tutkimustieto kertovat, että haarapääskyn kanta Suomessa on romahtanut puoleen muutamassa vuosikymmenessä. Ja parin kolmen kesän maastohavainnot ilman laskentoja synnyttävän tunnun, että monesta pihapiirin ulkorakennuksesta haarapääsky on aivan viime vuosina kadonnut kokonaan – sellaisistakin pihapiireistä, joissa ennen pesi monta haarapääskyparia, vuodesta toiseen.
Huolta, suorastaan surua lisää se, että haarapääskyn ja ihmisen suhde on hyvin läheinen ja pitkäaikainen. Lähes jokainen haarapääskyn pesä on ihmistä lähellä: puuliiterissä, vanhassa navetassa, riihessä, saunan, ladon tai muun puurakennuksen, kesämökin tai venevajan rakenteissa.
Pesä on taitavasti kiinnitetty kattohirsiin. Rakennettua pesäänsä haarapääsky käyttää usein vuosikausia. Pesiä on myös pienissä, matalissa jokisilloissa. Olenkohan vain kerran nähnyt pesän kallionkielekkeeltä. Lukijat tuntevat varmasti hauskoja haarapääskyn pesäpaikkoja. Pääskyjen visertely kuuluu pihapiiriin. Pääsky tuo kesän.
Tyypillinen ja perinteinen haarapääskyn pesimäpaikka. Tämäkin pesä Virossa on jäänyt ilman asukkaita. Ennen, vielä muutama vuosi sitten, riihen eteisessä pesi 2-3 paria.
Virossa haarapääskyn nimi on suitsupääsuke, ”savupääskynen”. Savu tarkoittaa vanhan suomalaisenkin ilmaisun mukaan ihmisen asumusta ja linnun nimi kertoo haarapääskyn pesimisestä pihapiirin vanhoissa rakennuksissa.
Niin monesta rakennuksesta haarapääsky on hiljan kadonnut! Niistä rakennuksista, jotka ovat hävinneet pihapiiristä jo aiemmin, haarapääsky on tietysti poissa lopullisesti. Jäljellä olevia rakennuksia kannattaa säilyttää, pääskyn ja miljöön vuoksi sekä ihmisen iloksi. Uusissa rakennuksissa voisi ottaa huomioon joissakin rakenteissa niin haara- kuin räystäspääskynkin pesinnän.
Kun tarkastelee loppukesästä ja syyskuulla sähkölangoilla rupattelevia pääskyparvia, tekee saman havainnon kuin maalla olevassa pihapiirissä. Parvien yksilömäärät ovat laskeneet nopeasti. Kuinka ratkaisevasti, sitä mietin. Noihin loppukesän parviin ehtivät niin pesineet linnut kuin nuoretkin eli niistä myös näkee hahmon koko kesän pesinnän tuloksesta.
Jotkut vuodet ovat meillä Suomessa olleet hyönteisten määrän tai niiden esiintymisen ajankohdan suhteen vaikeita pääskyillekin. Lypsykarja on yhä useammin sisätiloissa, mikä vaikuttaa paikallisesti hyönteisten määrään.
Mutta jotkut kesät ovat olleet ihan hyviäkin hyönteisten kannalta. Ja haarapääsky pystyy myös siirtämään pesinnän ajankohtaa. Joka tapauksessa kanta tuntuu edelleen alenevan kovin nopeasti. Mikä on torjunta-aineiden vaikutus? Pesäpaikkojen väheneminen on kotimaisia syitä. Mutta pääskyiltä on siis jäänyt tyhjäksi paljon perinteisiä pesäpaikkojankin.
Pesäpaikkojen säilymiseen pihapiirissä voi vaikuttaa monin ymmärtäväisin toimin. Sama koskee myös kahta muuta pääskyämme, räystäs- ja törmäpääskyä, samoin kuin nimikaimaa tervapääskyä. Räystäspääskylle räystäänalainen yksinkertainenkin lautatuki on helppo apu ja hiekkamonttujen maisemoinnissa voi jättää törmäpääskyille sopivan jyrkän törmän. Tervapääskylle kannattaa tehdä pesäpönttöjä.
Harvinaistuva näky.
Haarapääskyn muuttomatka on pitkä. Matkan olosuhteitten muuttuminen, sääilmiöiden äkilliset vaihtelut ja pitempiaikaiset muutokset sekä laajentuvien aavikoiden ylittäminen voivat vaikuttaa kannan pienentymiseen.
Talvehtimisalueilla maankäytön muutokset, kosteikkojen kuivaaminen sekä ylipäätään ilmaston lämpeneminen, kuivuus ja aavikoiden laajentuminen voivat vaikuttaa jopa dramaattisesti haarapääskyn tulevaisuuteen.
Kaikki nämä eri syyt ovat osa ihmisen vaikutusta luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja lajikatoon.
Haarapääskystä on tärkeitä tutkimusaiheita, jotka voivat olla relevantteja ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa, lajikadon torjunnassa ja haarapääskyn suojelussa.
Jos ilmastonmuutoksen hillitsemisessä saadaan aikaan todellisia tuloksia, vaikutus haarapääskynkin elinolosuhteisiin saattaisi olla iso. Haarapääskyn kannan kääntyminen kasvuun kertoisi osaltaan onnistumisesta.
Hyvää Joulua haarapääskylle ja kaikille Vuosi luonnossa blogin lukijoille!