Nokikana talvehtii Itämeren alueella aikaisempaa useammin
Hauska töräyttelijä nokikana viipyy aiempaa pitempään sulissa vesissä ja jää aikaisempaa useammin talvehtimaan. Suurin osa kannasta talvehtii kuitenkin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Hauska töräyttelijä nokikana viipyy aiempaa pitempään sulissa vesissä ja jää aikaisempaa useammin talvehtimaan. Suurin osa kannasta talvehtii kuitenkin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Viime vuonna (2024) näin vielä marraskuun lopulla noin 400 nokikanan parven Virossa Matsalunlahden Keemun rannassa. Kuluvan vuoden alkupäivien retkellä Viron saarille nokikanakin ”kuului maisemaan”.
Saarenmaan pohjoisessa satamassa oli noin 10 nokikanaa 3.1.2025.
Ja Hiidenmaan järviruokoa kasvavassa jokiuomassa oleskeli 4.1.2025 kymmeniä nokikanoja.
Osa talvehtimista yrittävistä nokikanoista saattaa jäädä pakkasöiden uhreiksi, jos pakkanen jäätää sulat umpeen. Jotkut joutuvat merikotkan tai kanahaukan suihin. Enin osa viivyttelijöistä kuitenkin vetäytynee jäätilanteen mukaan vähitellen etelämmäksi. Ja voivatpa nokikanat yömuuttajina ehkä lentää kerralla yhden yön muuttorupeaman Itämeren etelärantojen vesiin.
Suomessa nokikanoja talvehtii erityisesti Ahvenanmaalla. Myös toinen rantakana, hyvin piileskelevä luhtakana, hakeutuu yhä useammin purojen suihin, sadevesiviemärien ja rantaruovikon kohtaamispaikkoihin ja muiden pikkusulien laiteille talveksi. Sen sijaan ruisrääkkä ja luhtahuitti karkaavat talveksi Afrikkaan asti. Liejukana jää siihen välille erilaisiin pienvesiin Läntiseen Eurooppaan kuten enin osa nokikanoistakin.
Nyt kannattaa katsella maan eteläosissa laajemminkin erilaisten talvehtivien vesilintujen tilannetta rannikolla, jokien sulapaikoissa ja merellä, vaikka ensimmäisiä tiedustelijoita kuten meri- ja metsähanhia ja kiuruja on jo havaittu lounaan lumettomassa maastossa. Viime päivien pakkaset ovat voineet kuitenkin tuoda talvehtijoita esiin koskille ja sulille virtapaikoille. Kannattaa kurkistaa – varovasti.