Tarkka silmä huomaa, että evästä on matkassa ja siitepölykin löytää päämääräänsä. Kuva: Samuli Haapasalo

254/365

Tämän näköinen kesymehiläinen eli tarhamehiläinen löytyi eilisen auringossa pihalta Helsingin Käpylässä. Kun kelit muuttuvat, voi olla viimeisiä tältä syksyltä.

Kun mehiläisen sanotaan osaavan pesäänsä noin kolmen kilometrin päästä, tätä lähempänä voisi olla tarhamehiläisyhdyskuntia. Luonnonvaraisena kesymehiläinen ei esiinny Suomessa. Jalostettuja kesymehiläisiä on maailmassa pari tusinaa alalajia.

Hetken mietittyäni hoksaan, että ainakin siirtolapuutarhoissa voisi olla myös mehiläispesiä. Soitto vahvistaa asian. Ja Vallilassa, Kumpulassa, Pakilassa, eri suunnilla on siirtolapuutarhoja. Siirtolapuutarhoilla on merkitystä siis tässäkin suhteessa.

Ehkäpä jollakulla on omakotitalon pihassa pesälaatikko tai pari lähempänä kuin luulenkaan. Keskustan suuntaankaan mennessä en ollenkaan epäile, etteikö myös joidenkin kerrostalojen katoilla olisi pesiä syvemmälläkin kaupunkirakenteessa.

Tarhamehiläisillä on tärkeä rooli paitsi hunajan ja mehiläisvahan tuottajana myös siitepölyn kuljettajana pölytyksessä – ehkäpä siis myös kasvitieteellisissä puutarhassa on tarhamehiläisyhdyskuntia?

KesymehiläinenTarhamehiläinenvuosi luonnossa