Lauhoina talvina jäät jäävät Saimaalla heikoiksi ja lumikerros ohueksi. Se tietää ongelmia saimaannorpille, jotka synnyttävät kuuttinsa jäälle tuulen kasaamien lumikinosten suojiin. Norppia on kuitenkin autettu jo pitkään, ja tuore tutkimus paljasti, että niille tehdyt tekopesät ja ihmisten kolaamat lumikinokset toimivat hyvin pesäpaikkoina.
Saimaannorpan kuutit oleilevat jäällä sen jälkeen, kun niiden lumipesät ovat sulaneet kevään edetessä. Kuva: Ossi Kokki
Teksti: Pertti Koskimies
Saimaannorppa synnytti kaksi kuuttia tekopesiin Haukivedellä vuosina 2016–2021. Norppia kävi lisäksi lepäilemässä lähes joka toisessa tekopesässä. Pesiä kiinnitettiin jäälle luotojen viereen vuosittain kahdesta kymmeneen. Kaikkiaan tarjolla oli yhteensä 34 tekopesää, jotka tehtiin turvelevystä, pajusta, vanerista tai muovista. Tekopesä on kooltaan hieman alle neljä neliömetriä ja 60–90 senttiä korkea. Pesäkammio täytettiin osaksi lumella, ja tekopesän alle jäähän tehtiin noin 40-senttinen avanto. Jään sulettua tekopesät kelluvat vedessä.
Vähälumisina talvina noin 200 vapaaehtoista on kolannut norpille kinoksia, joissa on syntynyt vuodesta 2014 alkaen 60 prosenttia kuuteista. Keväällä 2021 jopa yli 90 prosenttia kuuteista syntyi kolattuihin kinoksiin. Aquatic Conservation -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan isoja nisäkkäitä ei aiemmin ole missään autettu tekopesin.
Pertti Koskimies
Maasto-ornitologi, tietokirjailija ja luonnonrakastaja. Koskimies on laskenut pesimälintuja 70-luvulta saakka ja tutkinut Itä-Suomen sääksiä ja Taka-Lapin tunturihaukkoja jo yli 30 vuotta.
Kesäisin vilkasliikenteinen Saimaa on keskitalvella rauhallinen hiihtoretkikohde. Vierailimme erämaisen hiljaisissa saarissa ja suurilla järvenselillä.
Vapaaehtoiset kolasivat apukinoksia saimaannorpille hyvästä lumitalvesta huolimatta. Ilmastonmuutoksen takia epävakaiksi muuttuneina talvina kinokset tehdään lumioloista huolimatta, sillä vesisateet saattavat sulattaa luonnonkinokset.