Täydellinen muodonvaihdos pitää sisällään neljä vaihetta. Aikuinen munii munan, munasta kuoriutuu toukka, toukka kasvaa ja koteloituu, kotelosta kuoriutuu uusi aikuinen. Hyvänä ja tuttuna esimerkkinä tästä toimivat perhoset. Niiden lisäksi monet muut hyönteiset käyvät läpi vastaavat kehitysvaiheet. Tällaisia ovat mm. pistiäiset, kaksisiipiset ja kovakuoriaiset. Eri lajeilla kukin kehitysvaihe kestää vaihtelevia aikoja. Esimerkiksi suruvaipan aikuisena talvehtineet naaraat munivat keväällä, toukat kuoriutuvat toukokuun loppupuolella ja niitä voi tavata heinäkuun lopulle saakka. Kotelovaihe kestää puolestaan noin kaksi viikkoa. Eri vaiheiden pituuteen vaikuttaa erityisen paljon ravinto ja se, missä vaiheessa laji talvehtii.

Joidenkin perhoslajien munat on helposti tunnistettavissa, varsinkin jos niitä löytää oikealta ravintokasvilta. Isohangokkaan munat ovat yksi esimerkki. Näistä munista toukat ovat jo kuoriutuneet.

Suruvaipan toukka.

Suruvaipan kotelo.

Aikuinen suruvaippa (Nymphalis antiopa). Tämä yksilö on talvehtinut ja väritys on ehtinyt haalistua.

Myskijäärä taas elää toukkana puun sisässä kolme vuotta, koteloitumisaika on kuudesta kahdeksaan viikkoa. Syynä pitkälle toukkavaiheelle on puun niukkaravinteisuus suhteessa esimerkiksi perhostoukkien nakertamiin lehtiin. Monilla puuta toukkina syövien lajien aikuisvaihe kestää huomattavasti vähemmän aikaa kuin kehittyminen. Joillekin lajeille onkin tyypillistä, että aikuistumisen jälkeen yksilöiden ainoa tarkoitus on päästä lisääntymään. Myskijäärät ruokailevat kukissa, mikä pidentää niiden elinaikaa, mutta jotkin lajit eivät syö lainkaan aikuistuttuaan. Esimerkiksi erakkokuoriainen elää toukkana puun sisällä kolmesta neljään vuotta, mutta aikuistuttuaan se ei syö mitään ja kuolee muutamassa viikossa.

Monille lajeille ominaista on erillisen kotelokehdon rakentaminen varsinaisen kotelon suojaksi. Toiset taas luottavat kotelonsa suojaväritykseen tai koteloitumissaika on niin lyhyt, että riskin uskaltaa ottaa. Kotelovaiheessa jotkin lajit voivat turvautua myös kemikaaliseen puolustukseen. Esimerkiksi haavanlehtikuoriaisten toukat ja kotelot tuoksuvat voimakkaasti epämieluisalta.

Myskijäärät (Aromia moschata) ovat vaikuttavan kokoisia ja näköisiä sarvijääriä.

Havukantojäärän toukka on yleisen havupuiden kantojen kuoren alla elävistä sarvijääristä. Sen toukan pää on erityisen leveä verrattuna muihin sarvijäärän toukkiin.

Tuore havukantojäärän kotelo on vaalea, mutta kun kuoriutuminen alkaa lähestyä, se tummenee selvästi (kts. kirjoituksen aloituskuva).

Aikuinen havukantojäärä (Rhagium inquisitor) on tuttu näky hakkuuaukioilla.

Kyrmykärsäkkään (todennäköisesti syyläkyrmykärsäkkään) rakentama kotelokehto. Toukka on koteloitunut rakentamansa suojan sisälle.

Laakakolvan toukat elävät lahoavassa puussa kuoren alla ja hyödyntävät ravinnokseen nila- ja jälsikerroksia. Ravintopuina laakakolva hyödyntää melkein yksinomaan mäntyä ja muita havupuita, mutta satunnaisesti se voi päätyä myös lehtipuihin. Toukkavaihe kestää muutaman vuoden, jonka jälkeen toukat koteloituvat puun kuoren alle puupurusta rakentamansa kotelokehdon sisälle.

Aikuiset korpikolvat ovat liikkeellä keväällä, jolloin ne parittelevat ja munivat kuolleen puun kuoren sisään. Elinympäristönsä suhteen laakakolva ei ole läheskään niin vaativa kuin sukutoverinsa murros- ja korpikolva. Se onkin sukunsa selvästi yleisin laji Suomessa.

Siinä missä nämä mainitut lajit ovat hyödyntäneet täydellistä muodonvaihdosta, osa lajeista turvautuu osittaiseen muodonvaihdokseen. Se tarkoittaa, että niiltä puuttuu selvä koteloitumisvaihe, jonka kautta otukset muuttuvat toukasta aikuiseksi. Tällaiseen kehityskulkuun turvautuvat esimerkiksi hämähäkkieläimet.Mutta tutkaillaan näitä asioita myöhemmin toisessa kirjoituksessa…

Laakakolvan toukka (Pytho depressus).

Laakakolvan toukan voi erottaa monista muista lahopuulla elävistä kovakuoriaislajeista takapään muodon perusteella.

Laakakolvan kotelo.

Aikuinen laakakolva. Aikuisten peitinsiipien väritys vaihtelee sinivihreästä ruskeaan. Ulkonäkönsä puoleta laakakolva sekoittuu helposti maakiitäjäisiin, mutta se kuuluu omaan kolvakuoriaisten heimoonsa.

Kiitos että luit loppuun asti. Lisää hyönteiskuvia tarjolla Instagramissa: https://www.instagram.com/hyonteismies/ – ota tili seurantaan ja voit myös antaa palautetta tästä tai muista kirjoituksistani Instagramin kautta. Lopuksi vielä kuva laakakolvan kotelosta: