Ensin tarvitaan sieni

Terve puu on monelle lajille liian kova pala purtavaksi. Taulakäävälle riittää pieni ruhje puun kuoressa, ja se pääsee asettumaan taloksi.

Kun taulakääpä lahottaa runkoa aikansa, puusta tulee sopiva kasvualusta toiselle lajille, sitkokäävälle. Taulakääpää ja sitkokääpää kutsutaankin edeltäjälajiksi ja seuraajalajiksi.

Lahottajasienet ahkeroivat samalla lukuisten muidenkin lajien hyväksi. Lahopuuta tarvitsevat muun muassa monet hyönteiset sekä hömötiainen, joka kovertaa pesäkolonsa höttöiseen puuhun.

Levä sienen sylissä

Jäkälät koostuvat kahdesta osakkaasta, sienestä ja yhteyttäjästä. Isohirvenjäkälän sisuksissa elää Trebouxia-viherlevä.

Yhteiselossa on selvä roolijako. Levä tarjoilee sienelle valmistamiaan hiilihydraatteja, ja sieni puolestaan pitää levän suojassa paahteelta ja kuivuudelta.

Lajien liitto ei ole välttämättä tasa-arvon malli. Sieniosakas saattaa haitata levän kasvua, joten sienen voi ajatella olevan ennemmin loinen kuin kumppani.

Yhteiselon ansiosta jäkälät kuitenkin pystyvät asettumaan kasvupaikoille, joiden karuihin oloihin muilla ei ole asiaa.

Sairaus muuttaa kärpäsen käytöstä

Kärpäshomeeksi kutsuttu sieni tarttuu uhriinsa itiönä. Kun sieni itää, se tunkeutuu kärpäsen sisään ja alkaa kasvaa hyönteisen sisuskaluissa.

Sairastuneella kärpäsellä on noin viikko elinaikaa. Viikatemiehen lähestyessä kärpäsen takaruumis alkaa turvota ja käytös muuttua.

Se hakeutuu korkealle paikalle ja voi levittää siipensä ja jalkansa. Näin sienen itiöt pääsevät levittäytymään mahdollisimman hyvin, kun ne kärpäsen kuoleman jälkeen pöllähtävät ilmoille.

Joskus kärpäshomeen vaivaamat hyönteiset lentävät ikkunaan ja jäävät kuollessaan lasiin kiinni. Tällöin levinneet itiöt voi nähdä viuhkana kärpäsen ympärillä.

Jälkikasvulle eväät mukaan

Ampiaista muistuttava jättipuupistiäinen laskee munansa havupuuhun.

Neulanohuen munanasettimen yhteydessä naaraalla on säilössä valkolahosienen itiöitä, jotka se vie puun sisään munien mukana.

Sieni alkaa kasvaa puuaineksessa ja lahottaa sitä. Toukat kuoriutuvat valmiiksi katetun pöydän ääreen. Ne kasvavat puun sisällä mussuttaen sienirihmastoa sekä pehmenevää puuainesta.

Ilo on molemminpuolinen, sillä vaihtokaupassa sieni saa kyydin uusille kasvupaikoille.

Sienijuuri välittää hätäviestin…

Lähes kaikilla kasveilla on sienijuuria. Mykorritsa eli sienijuuri tunnetaan parhaiten siitä, että se tarjoaa keräämäänsä vettä ja ravinteita kasville vastineeksi yhteyttämistuotteista.

Juurten ja sienirihmaston verkossa kulkee myös viestejä kasvilta toiselle.

Jos yksi joutuu hyönteisen syömäksi, naapurit tietävät sen ennen kuin niistä on haukattu palaakaan.

Ennakkotieto vaarasta auttaa kasveja puolustautumaan. Ne voivat esimerkiksi haihduttaa yhdisteitä, jotka houkuttelevat paikalle petohyönteisiä tekemään selvää kiusankappaleista.

…ja suojaa kasvia raskasmetalleilta

Kasvit tarvitsevat pieniä määriä muun muassa sinkkiä ja muita raskasmetalleja, mutta suurina määrinä niistä tulee myrkkyä.

Sienijuuri voi suojata liittolaistaan myrkytykseltä.

Esimerkiksi herkkutatti sietää raskasmetalleja hyvin. Se muokkaa niitä kemiallisesti vaarattomammiksi ja sitoo ne rihmastoonsa.

Sieni sienen päällä

Sienet maistuvat monille eläinkunnan otuksille, mutta myös toiset sienet voivat elää sieniravinnolla.

Hiiponhome on nimensä mukaisesti hiippojen loinen, joka lopulta kuluttaa isäntäsienensä lakin muhjuksi.

Se kasvattaa pitkiä honteloita varsia, joiden päässä itiöpesäkkeet ripottelevat itiöitä säiden vietäväksi.

Kuvat

Hömötiainen ja taulakääpä: Heikki Ketola / Vastavalo
Isohirvenjäkälä: Anne Saarinen / Vastavalo
Kärpäshome: Erkki Makkonen / Vastavalo
Jättipuupistiäinen: Stefan Rotter / iStockphoto
Kasvien verkosto: Petri Volanen / Vastavalo
Sienijuuri: Wim Van Egmond / Science Photo Library
Hiiponhome: Arimo Eklund / Vastavalo

17.8.2022