Kuningatar perustaa pesän puun tai rakennuksen koloon. Sen jälkeläiset kasvattavat pesää kesän mittaan jopa puolimetriseksi. Herhiläiset tekevät puusta ja syljestä ikään kuin paperia, josta ne rakentavat kuoret, tukipilareita sekä kennoja, joihin toukkia ruokitaan. Pesä tyhjenee syksyllä, vain uudet kuningattaret talvehtivat.

Pesä on kevyt, mutta kestävä. Tila on tarkasti optimoitu. Pesä voi pudota tai haljeta, mutta herhiläiset pystyvät korjaamaan vaurioita. Herhiläiset puolustavat pesää hyvin, mutta toukat ovat tavoiteltua ravintoa, ja esimerkiksi mehiläishaukka osaa tuhota pesän. Myös sienitaudit ja loiset voivat iskeä pesään.

Kuvitus: Juha Ilkka

HARA Pesän vaikuttava ekspressiivinen muoto tuo mieleen dynaamisen barokkiarkkitehtuurin runsaine koristeineen. Kennorakenne on optimaalinen, ja vastaavaa käytetään esimerkiksi pahvisissa pakkauk­sissa.

HAKULINEN Järjestelmänä ja rakennelmana tämä on niin hieno, että se on itsessään taideteos. Miinuksena se, että vaivalla rakennettu pesä tyhjenee syksyllä, eikä sillä ole jatkokäyttöä. Se hajoaa onneksi luontoon.

HÄNNINEN Vaikuttava luomus, ihmissilmään kuin kummituslinna. Pesässä on ohuita selluloosakerroksia ja välissä ilmaa, joka eristää. Nerokas.