Nomada lathburiana

Ulkonäkö ja tuntomerkit: Suurikokoinen (9–13 milliä). Pää ja keskiruumis mustat, takaruumis musta-keltaraidallinen ja saattaa tuoda mieleen ampiaisen. Naaraan jalat ja keskiruumiin lyhyt karvoitus oranssia, koiraan jalat vaaleanoranssit–keltaiset, karvat vaaleankeltaiset – kermanvalkoiset.

Elintavat, ravinto ja lisääntyminen: Pesävieras eli loinen, kuten kaikki suvun lajit ovat. Ne käyvät munimassa munansa toisten lajien pesiin. Kiertomehiläiset ovat pääasiassa maamehiläisten loisia. Suomessa pääasiallinen isäntälaji on pajukkomaamehiläinen, joskus todennäköisesti myös hohtomaamehiläinen. Aikuisten pajukkomaamehiläisten ravintokasvit ovat mykerökukkaisia, kuten voikukka ja huopakeltano. Lentoaika huhtikuun alusta heinäkuun puoliväliin.

Levinneisyys ja runsaus: Esiintyy yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa. Elää paahteisilla paikoilla ja perinneympäristöissä, mutta myös ihmisen muokkaamissa elinympäristöissä.

Heimo: Aitomehiläiset (Apidae). Aitomehiläisten heimo on maailman ja myös Suomen runsaslajisin. Maastamme on tavattu 74 heimon lajia, joihin lukeutuu tarhamehiläinen ja 38 lajia kimalaisia. Heimon edustajista suurin osa elää erakkoina, toisin sanoen ei muodosta yhteiskuntia kuten tarhamehiläinen ja kimalaiset. Heimossa on evolutiivisesti pitkälle erikoistuneita pitkäkielisiä lajeja, jotka ovat sopeutuneet käyttämään tiettyjä ravintokasveja.

Tiesitkö: Pajukkokiertomehiläiset löytävät isäntälajien pesimäalueen hajun avulla.