Korkeapatogeeninen lintuinfluenssa on kesän aikana aiheuttanut viisi joukkokuolemantapausta Suomessa. Toistaiseksi tuhoisimmat niistä nähtiin Kokkolan Ullavanjärvellä ja Lahden satamassa, joissa molemmissa kuoli ainakin tuhat naurulokkia.

Näiden lisäksi vähintään kymmeniä kalatiiroja on kuollut sekä Valkeakoskella että Hämeenlinnassa, sekä haahkoja Ahvenanmaalla.

Tarkempia arvioita kuolleista luonnonvaraisista linnuista ei ole. Ruokaviraston Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtajan Sirpa Kiviruusun mukaan lintukuolemien yhteydessä ei systemaattisesti laskettu yksilömääriä.

Vielä hatarampi käsitys Suomessa on siitä, kuinka yleisesti linnut kantavat virusta tai selviävät siitä elossa.

Lintuinfluenssan määrittely korkeapatogeeniseksi perustuu kanalatietoihin. Korkeapatogeenin virus tappaa vähintään 85 prosenttia kanoista.

Kuitenkin tiedetään, että eri lajiryhmillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka helposti ne sairastuvat. Esimerkiksi lokit ja tiirat sairastuvat herkästi, vesilinnut voivat toimia lähes oireettomina viruksen kantajina ja levittäjinä.

Koska viruksen esiintymistä luonnonvaraisista linnuista ei ole seulottu sitten lintuinfluenssan saapumisen Eurooppaan 2005 alkaen, ei myöskään tiedetä kuinka nopeasti virus leviää.

Kiviruusu kertoo, että Suomessa lintuinfluenssan leviämistä luonnonvaraisissa linnuissa tutkittiin vesi-, ranta- ja lokkilinnuista yhteistyössä lintujen rengastajien ja metsästäjien kanssa. Tuolloin matalapatogeenisia viruksia löytyi joistakin sinisorsista ja lokeista, mutta ei lainkaan korkeapatogeenisia viruskantoja. Esimerkiksi kuolleena löytyneistä pikkulinnuista lintuinfluenssaa ei ole havaittu, vaan niiden tyypillinen kuolinsyy on Salmonella-infektio. Lintunäytteitä tutkittiin joitakin satoja eri puolilta Suomea.

Lintuinfluenssan sairastaneet selviytyjät saavat immuniteetin ainakin sairastamaansa virusmuunnosta vastaan.

Ensimmäiset viitteet taudista selvityneistä linnuista saatiin toukokuussa Skotlannista Bass Rockin saarelta. Siellä virus on tappanut kymmeniä tuhansia suulia maailman suurimmassa 150 000 linnun koloniassa, ja pesivien suulaparien määrä on romahtanut jopa yli 70 prosenttia.

Toukokuussa eräillä suulilla havaittiin silmiinpistävä muutos: aikuisen linnun silmän värikalvo oli vaihtunut normaalista sinisestä mustaksi. Kun nämä linnut tutkittiin, suurimman osan niistä havaittiin sairastaneen lintuinfluenssan, kertoo toukokuussa BioRxiv-tiedelehdessä julkaistu tutkimus.

Sitä, kuinka silmän värimuutos mahdollisesti vaikuttaa linnun näkökykyyn ja terveyteen, ei vielä tarkasti tiedetä. Linnut ovat kuitenkin palanneet pesimään yhdyskuntaan, joten värimuutoksella ei välttämättä ole välitöntä haitallista vaikutusta.

Evoluutiobiologi, Helsingin yliopiston dosentti Tuomas Aivelo:

”Kun tällaista tapahtuu, silloin ymmärrämme, kuinka vähän tiedämme.”

◀ Lintuinfluenssan tautidynamiikka on muuttunut.
Aikaisemmin lintuinfluenssan sesonkiaikaa oli syksy ja talvi. Se johtuu siitä, että talvehtimisparvissa linnut ovat läheisemmässä kontaktissa toistensa kanssa. Monet lajit pesivät yksittäin, joten tauti ei pääse leviämään kovin helposti pesimäaikana. Nyt tauti levisi kesäaikana yhdyskunnissa pesivien lintujen keskuudessa.

◀ Taudin esiintyminen tunnetaan huonosti.
Lintuinfluenssan löytymiseen eri lajeista vaikuttavaa Ruokaviraston ohje siitä, että mitkä kuolleet linnut tutkitaan. Petolinnuilla yksikin kuollut riittää, muita lajeja tutkitaan vain, jos löytyy useita kuolleita yksilöitä.

◀ Myös hylkeet ovat riskiryhmää.
Suurissa laumoissa elävät harmaahylkeet voivat sairastua ja tauti voi levitä niiden keskuudessa nopeasti. Esimerkiksi Chilessä kuoli yli 16 000 patagonianmerileijonaa helmi–heinäkuussa 2023.