Tavaroiden hankkiminen käytettynä ei aina ole ollut kovin suosittua puuhaa. Monille kirpputori tarkoitti pitkään hiukan nuhjuista paikkaa, jossa leijui epäilyttävän ummehtunut haju. Sinne oli noloa mennä ja vielä nolompaa ostaa mitään.

Enää second handille ei samalla tavalla nyrpistellä, ja myyntipaikoistakin on tullut salonkikelpoisia. Käytettyjen vaatteiden putiikit voivat olla tyylikkäitä keitaita, joissa tuotteet ovat kauniisti esillä ja taustalla soi trendikäs musiikki.

Mukavuudenhaluisimpien ei tarvitse edes nousta kotisohvalta, sillä käytettyjä tavaroita voi kliksutella omaksi verkon kauppapaikoilla.

Suomalaiset ovatkin nykyisin innokkaita second hand -ostajia. Kaupan liiton mukaan 60 prosenttia suomalaisista aikuisista digikuluttajista on viime vuoden aikana ostanut käytettyjä tuotteita.

Loistamme myös kansainvälisessä vertailussa. Vain britit ja sveitsiläiset kiilasivat tänä vuonna ohi.

Kiertokaupan, joksi käytetyn tavaran kauppaa myös kutsutaan, isoin osa-alue on vertaisverkkokauppa. Toisin sanoen kuluttajien keskinäiset kaupat, joita tehdään verkon myyntialustoilla ja sosiaalisessa mediassa.

Digitaaliseen kirppistelyyn ostajia ja myyjiä kuitenkin houkuttelevat hiukan eri asiat. Kaupan liiton ja Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että ostajien motiivi painottuu rahaan, myyjät taas haluavat päästä ylimääräisestä tavarasta eroon ja välttää sen poisheittämistä.

Vertaisverkkokaupassa suurin tuoteryhmä oli vuonna 2015 kodintekniikka, mutta nyt innokkaimmin myydään ja ostetaan muotia. Käytettyjen vaatteiden ostaminen on tänä päivänä ylpeyden aihe.

Kuulostaa periaatteessa hyvältä ja vastuulliselta, mutta ilmiössä on myös varjopuolia. Digitaalisen ostamisen vaivattomuus voi lisätä heräteostoksia.

Käytettyä muotia ostavista viidennes tunnustaa ostavansa usein vaatteita, jotka eivät koskaan tule käyttöön. Myös tuotepalautuksia he tekevät digiostoksistaan enemmän kuin muut vaatteiden verkko-ostajat. Se jos mikä on resurssien tuhlausta.

Viisi vinkkiä vastuulliseen verkkokauppaan

1. Hanki harkiten

Harkinta on hyväksi myös second hand -kaupoilla. Vastaako tuote tarvetta ja onko koko sopiva? Mieti, olisitko valmis maksamaan tavarasta myös uutena vai houkutteleeko tuotteessa vain halpa hinta.

2. Ostaja tarvitsee tietoa

Valveutuneen päätöksen perustaksi ostajan on saatava tarpeeksi tietoa. Jos myyjä ei kerro selkeästi vaikkapa vaatteen materiaalista, kunnosta tai mitoista, voi tulla hutiostos ja tuote jäädä vähälle käytölle.

3. Keräile käyttökertoja

Tuotteen suhteellinen ympäristöjalanjälki on sitä pienempi, mitä enemmän se saa käyttökertoja. Laita tuote kiertoon vasta kun olet varma, ettei sille ole enää käyttöä. Helpoimmin uuden kodin löytää hyvänä pidetty, huollettu tavara.

4. Etsi sopiva myyntikanava

Valitse myyntikanava oman viitseliäisyyden mukaan. Kaupan-käyntiä ja tinkaamista rakastava hoitaa kaiken itse, kiireinen ostaa täy-den palvelun paketin. Aikaa säästyy, mutta rahaa jää käteen vähemmän.

5. Ajoita oikein

Myy aina sesonkiin sopivaa. Talvitakkia ei kannata laittaa myyntiin kesän korvalla, eikä ruohonleikkuria kaupitella talvella.
Jos myyjä on liikkeellä väärään aikaan, hyväkään tuote ei löydä uutta omistajaa.

Vinkit antoi tutkijatohtori Linda Turunen Aalto-yliopistosta.

Kuva: Shutterstock