Lauri säntäsi määrätietoisesti matkaan Kroatian Jelas Poljelta 17. joulukuuta – kalkkiviivoilla, kommentoi biologi Petri Suorsa.

Vuodenvaihteen tuntumassa on todennäköistä, että kurjet ovat jo asettuneet talvehtimisalueilleen. Jelas Poljen suojelualue kosteikkoineen on talvehtivien kurkien suosiossa, ja Lauri olisi voinut jäädä sinne.

Laurin muuttoryntäys käynnistyi vauhdikkaasti. Se lensi laskeutumatta lähes puolitoista vuorokautta ja taittoi 1344 kilometriä Kroatiasta Tunisiaan.

”Korkeimmillaan se lensi 1575 metriä merenpinnan yläpuolella, Dinaaristen Alppien kohdalla. Välimeren yllä se oli matalimmillaan vain 30 metriä merenpinnan yläpuolella.”

20. ja 21. päivä Lauri eteni hitaasti Tunisiassa kohti etelää. Se pysähtyi ruokailemaan rannikon läheisyydessä ja liikkui suurin piirtein samoilla reiteillä kuin Esteri puolitoista kuukautta aikaisemmin.

Suorsa kertoo ehtineensä ajatella, että Laurin muutto pysähtyy Tunisiaan. Sen paikannin kuitenkin mykistyi 22. joulukuuta, mikä viittasi siihen, että linnun muuttomatka oli jatkunut mobiiliverkon ulottumattomiin.

Viime talvena Laurin paikannin pysyi mykkänä koko talven, ja vasta kevään korvalla laite sai lähetettyä talven aikana tallentuneet paikannustiedot. Siksi yllätys olikin suuri, kun Suorsan kännykkä kilahti 27. joulukuuta saapuneen sijaintipäivityksen merkiksi.

”Paikannus pamahtikin Egyptiin rannikolle”, Suorsa ihmettelee. ”Libyan pohjoisrannikolla oli joulun alla mitä ilmeisimmin tosi kovat länsituulet.”

Tutkija Idan Talmon kertoo, että tällainen reitti on hyvin poikkeuksellinen, vaikkakaan ei ennenkuulumaton. Jo viimetalvinen reitti oli harvinainen. Nyt Laurin paikannin tarjoaa jälleen tutkijoille yksityiskohtaista tietoa puutteellisesti tunnetusta reitistä.

Kurki oli kartalta katoamisensa jälkeen lentänyt määrätietoisesti Välimeren rannikkoa myötäillen itään. Se oli taittanut seitsemästä yhdeksään tunnin päivämatkoja ja kiihdyttänyt huippunopeutensa parhaimmillaan jopa 117 kilometrin tuntivauhtiin.

Suorsan mukaan on ylipäätään epätyypillistä, että nuori kurki lähtee näin pitkälle muuttomatkalle vielä toisena talvena, itsenäistymisensä jälkeen. Suomalaisista seurantakurjista ei löydy toista samanlaista seikkailijaa.

Kurkien kolme päämuuttoreittiä vievät Iberian niemimaalle, Balkanin kautta Pohjois-Afrikkaan sekä itäreittiä Etiopiaan asti. Keskimääräiset muuttomatkat ovat lyhentyneet, ja moni emojensa kanssa Afrikkaan muuttanut poikanen jääkin seuraavana talvena Eurooppaan. Suorsa kertoo, että esimerkiksi virolaiset itäreitin kurjet ovat jääneet toisella syysmuutollaan Balkanille.

Nyt sekä Lauri että Esteri ovat ylittäneet Välimeren myös elämänsä toisella syysmuuttomatkalla.

Laurin paikannin lähetti tietoja vielä 30. joulukuuta. Kurki kääntyi etelään saavuttaessaan Niilin ja lähti etenemään jokea myötäillen. Jokivarren rehevät riisipellot eivät saaneet Lauria pysähtymään lepäilemään ja ruokailemaan, vaan se jatkoi päivittäin eteenpäin. Öiksi kurki laskeutui joen varteen aavikolle tai tulvapellolle.

Laurin jäljet katosivat jälleen juuri ennen vuodenvaihdetta. Viimeinen paikannus tuli muuttolennosta Egyptistä läheltä Sudanin rajaa, Abu Simbelin kuuluisien hiekkakivitemppelien yläpuolelta. Tuossa kohtaa matkaa Kroatiasta oli taittunut jo 4550 kilometriä.

”Voi olla, että se on jo Etiopiassa, jos se on hengissä, ja miksipä ei olisi”, Suorsa arvioi.

Suorsa iloitsee, että Laurin reitistä saatiin tieto jo nyt, eikä tarvinnut odottaa kevääseen.

”On ollut aivan huippuhienoa seurata tätä”, hän hehkuttaa.

Loppuvuodesta myös Euroopassa tapahtui pientä liikehdintää, vaikka Laurin leiskautus varastikin suurimman huomion. Haisku lähti lopulta syysmuutolle Puolasta ja kiersi Kurkiseurannasta tutuksi tulleet levähdyspaikat: ensin lyhyt piipahdus Hortobágyyn, sitten levähdys Szegedissä. Nyt kurki talvehtii Kroatian Jelas Poljella, täsmälleen samoilla pelloilla ja tekoaltailla, joilla se talvehti myös vuosi sitten, ja joilla Lauri hieman aiemmin keräsi voimia matkalle Afrikkaan.

Harmaa on edennyt vain joitain kymmeniä kilometrejä Allier-joen varteen ja näyttää jämähtäneen talveksi keskelle Ranskaa. Sen ratkaisua voi pitää hieman yllättävänä, sillä nelivuotias kurki on tähän asti jatkanut joka talvi pitkälle Espanjan puolelle, jopa lähelle Portugalin rajaa.

Kulta sen sijaan ei ole edennyt enää viimeisimmän kurkiseurannan päivityksen jälkeen. Se on asettunut tukevasti aloilleen samoihin maisemiin, jossa se vietti myös viime talvensa.

Kurkiseuranta jää nyt talvitauolle ja käynnistyy jälleen kevätmuuton alkaessa, ellei katveeseen jääneiden kurkien paikantimista tällä välin saada uusia tietoja.